Mikä on ajoituskaavio
Liikennevalojen ajoituskaavio on graafinen kuvaus siitä, miten liikennevalojen eri suuntien vihreä alkaa ja loppuu. Se osoittaa, mitkä suunnat ovat yhtä aikaa vihreinä, montako sekuntia kestää tietyn suunnan vihreän päättymisestä toisen suunnan vihreän alkuun ja kuinka kauan kestää ennen kuin suunta tulee uudelleen vihreäksi eli mikä on ajoituskaavion kiertoaika.
Seuraavassa on esimerkki yksinkertaisen kolmihaararisteyksen ajoituskaaviosta.
Esimerkkiristeyksen ajosuunnat ja suojatiet
Ajoituskaaviossa kunkin suunnan - ajosuunnan tai suojatien - ajoitus esitetään omalla vaakarivillään. Äärimmäisenä vasemmalla on suunnan numero ja nimitys sekä yksinkertainen nuolikuvio tai suojatie, joka kuvaa ajosuuntaa tai suojatien sijaintia risteyksessä. Vaaka-asteikko osoittaa kierron sekunnit alkaen nollasta ja päätyen kiertoaikaan, joka useimmiten on 60, 75 tai 90 sekuntia.
Esimerkkiristeyksen ajoituskaavion pohja
Ajoituskaaviossa suunnan vihreä osoitetaan vaakaviivalla. Vaakaviivan alkupiste (vasen pää) osoittaa vihreän käynnistyshetken ja loppupiste (oikea pää) vihreän päättymishetken. Ajosuuntien vihreän alkuun kuuluvaa yhden sekunnin punakeltaista aikaa kuten myöskään vihreän loppuun kuuluvaa yleensä kolmen sekunnin keltaista aikaa ei ajoituskaavioon selkeyden vuoksi merkitä.
Kiinteä valo-ohjaus (aikaohjaus)
Jos kaikkien suuntien vihreiden alku- ja loppuhetket ovat aina kiinteät, valo-ohjaus toimii aikaohjatusti (kiinteästi). Esimerkiksi allaolevassa kiinteäaikaisen (aikaohjatun) valo-ohjauksen ajoituskaaviossa ajosuunnan 3 vihreä alkaa kierron sekunnilla 17 ja päättyy kierron sekunnilla 40. Vihreän pituus on siten 23 sekuntia.
Kiinteän valo-ohjauksen ajoituskaavio. Tässä ajoituksessa
pääkadun
vaiheen (suunnat 1,2 ja 5) ja sivukadun vaiheen (suunnat 3 ja 4)
vihreät on lopetettu samanaikaisesti. Välttämättä näin ei tarvitse
tehdä, esimerkiksi sivukadun suojatien (4) vihreä voidaan lopettaa
aikaisemmin kuin sivukadun ajosuunnan (3) vihreä.
Ajantasainen valo-ohjaus (liikennetieto-ohjaus)
Ajantasaisessa (liikenneohjauksisessa tai liikennetieto-ohjauksisessa) valo-ohjauksessa eri suuntien vihreiden pituus ja toteutuminen vaihtelee liikenteen mukaan. Nykyaikaiset liikennevalot toimivat aina ajantasaisesti.
Ajantasaisen ajoituskaavion perusta on risteyksen suuntien eli ajosuuntien ja suojateiden eriaikaisuus. Ajosuunnat ja suojatiet, jotka eivät voi olla yhtä aikaa vihreinä, ovat eriaikaisia. Eriaikaisuudet määritellään suoja-aikataulukossa.
Suoja-aikataulukko
Suoja-aikataulukon vaakarivien ja pystysarakkeiden suunnat ovat samat kuin ajoituskaaviossa. Vaakarivin ja pystysarakkeen leikkauspisteessä oleva luku osoittaa, että vaakarivin ja pystysarakkeen suunnat ovat keskenään eriaikaisia.
Leikkauspisteessä oleva suoja-aika osoittaa, kuinka monta sekuntia vähintään kestää vaakarivin suunnan eli poistuvan suunnan vihreän päättymisestä pystysarakkeen suunnan eli saapuvan suunnan vihreän alkuun. Suunnat, joiden leikkauspiste on tyhjä, ovat samanaikaisia eli ne voivat saada vihreän samaan aikaan.
Esimerkkiristeyksen suoja-aikataulukko
Sauma-alue
Ajantasaisen valo-ohjauksen keskeinen ominaisuus on eriaikaisten suuntien vihreiden välinen sauma-alue. Sauma-alue antaa valojen toiminnalle joustoa, koska se varsinkin ruuhka-aikojen ulkopuolella säätää eri suuntien vihreiden pituuksia liikenteen satunnaisvaihtelun mukaan. Tämä vähentää liikenteen viivytyksiä ja ruuhkautumista verrattuna jäykästi toimivaan kiinteään valo- ohjaukseen.
Ajantasaisessa ajoituskaaviossa kahden
keskenään
eriaikaisen suunnan vihreän alku ja loppu merkitään pidennyksen
sauma-alueen avulla. 
Esimerkki sauma-alueesta.
Sauma-alueen pituus on 10 sekuntia.
Esimerkkikuvassa suunnan 2 (ç) vihreä jatkuu aina vähintään askeleelle 5, jolloin suunta 3 (é) saa vihreä -käskyn (merkitty kaavioon vihreällä ympyrällä). Samalla käynnistyy suunnan 2 vihreän pidennyksen mittaaminen.
Jos suunnalla 2 ei ole vihreän pidennystarvetta, sen vihreä päättyy heti ja suunta 3 pääsee vihreäksi suoja-ajan (merkitty kaavioon valkoisella katkoviivalla) jälkeen askeleella 12.
Jos suunnalla 2 on vihreän pidennystarvetta, sen vihreä jatkuu enintään askeleelle 15, jolloin suunta 2 saa punainen -käskyn (merkitty kaavioon punaisella pystyviivalla). Suunta 3 pääsee tällöin vihreäksi suoja-ajan (merkitty kaavioon valkoisella katkoviivalla) jälkeen askeleella 22
Suunnan 2 vihreän päättymisen raja-arvot ovat askel 5 ja askel 15. Nämä kaksi pistettä rajaavat vihreän pidennyksen sauma-alueen, jonka aikana suunnan 2 vihreä voi päättyä. Suunnan 2 vihreä voi siis päättyä sauman alussa, lopussa tai minä sauman hetkenä tahansa sen mukaan miten suuntaa 2 ohjaavat ilmaisimet vihreän pidennystarpeen mittaavat.
Sauma-alue, jolloin suunta voi olla vihreänä,erottuu esimerkkikaaviossa tummemmalla vihreällä. Mustavalkokaavioissa se yleensä piirretään katkoviivalla. Vastaavasti aika-alue, jolloin suunta on aina vihreänä, näkyy ajoituskaaviossa vaaleammalla vihreällä. Mustavalkokaavioissa se merkitään kiinteällä viivalla.
Ajoituskaavio ilman erikoismerkintöjä
Ajantasaisen valo-ohjauksen ajoituskaavio yksinkertaisimmillaan on seuraavan esimerkin mukainen:
Ajantasaisen valo-ohjauksen ajoituskaavio ilman
erikoismerkintöjä
Ajantasaiseen ajoituskaavioon merkitään kaikkien suuntien vihreiden aloitukset ja lopetukset sekä vihreän pidennyksen sauma-alueet. Suunnan vihreän pidennyksen sauma-alueet on piirretty tummemmalla vihreällä kuin ne alueet suunnan vihreästä, jolloin suunta on vihreänä muista suunnista riippumatta. AKAAVIO korostaa haluttaessa sauma-alueita katkoviivoilla eli eriaikaisuusviivoilla