Bulevardin pyörätien liikennevaloissa on polkupyöräopastimet

Bulevardin pyörätien alkuvaiheilta

Bulevardin pyörätie on ollut käytössä pian 30 vuotta. Se ei ole todellakaan mikään pyörätien malliesimerkki, pikemminkin päinvastoin. Mutta se oli Helsingin ensimmäinen keskustapyörätie ja aikanaan lähes "pakko" toteuttaa.

Bulevardin pyörätiellä on ikävä ajaa. Pyörätie on kapea ja jakeluautot ovat aika ajoin tukkeena. Mutta eipä valo-ohjauksessakaan ole kehumista - polkupyörien viivytykset voisivat olla varsinkin ilta-aikana vähäisemmät, jos valot toimisivat toisin. Pyörätien rakentamisvuonna 1986 liikennevalojen lainsäädäntö oli kehittymätöntä ja BePolite-tyyppiset nykyaikaiset polkupyörävalot olivat vielä kaukana edessä.

Miten Bulevardin pyörätien nykyiset liikennevalot syntyivät. Mitä niiden suunnittelun aikana opittiin ja miten tämä aikanaan vaikutti liikennevalojen lainsäädäntöön.

Taustaa

Keskustan liikennevalot toimivat 1980-luvun puolivälissä tahdistettuina. Ne oli kytketty yhteen yhteisellä kiertoajalla. Esimerkiksi Bulevardin / Fredrikinkadun risteys oli mukana Fredan vihreässä aallossa ja Bulevardin / Uudenmaankadun risteys vastaavasti Uudenmaankadun aallossa. Myös Annankadun liikennevalot noudattivat samaa kiertoaikaa Fredan ja Uudenmaankadun liikennevalojen kanssa.

Annankadulla oli kuitenkin paljon vähemmän liikennettä kuin Fredalla ja Uudenmaankadulla. Tästä syystä Annankadun ja Bulevardin risteyksen valoissa jäi "ylimääräistä vihreää", joka tuolloin annettiin jalankululle - autoja kun ei kertakaikkiaan riittänyt eikä jalankulkijoita haluttu seisottaa turhaan punaisen valon takana kuten vielä vuosikymmen aikaisemmin oli ollut tapana. Valot toimivat siten kolmivaiheisesti: Annankadun vaihe, Bulevardin vaihe sekä jalankulkuvaihe, jolloin kaikilla suojateillä oli vihreä valo.

Käytännössä jalankulkuvaihe oli kuitenkin varsin lyhyt, koska suoja-ajat lyhensivät jalankulkuvihreää melkoisesti. Bulevardin / Fredan sekä Bulevardin / Uudenmaankadun risteyksissä valot toimivat kaksivaiheisesti.

Pyörätien valo-ohjauksen mahdollisuudet

Pyörätien rakenteellisen suunnittelun rinnalla hahmoteltiin myös liikennevalojen toimintaa - miten polkupyöräilijöiden valo-ohjaus hoidettaisiin tällä ensimmäisellä keskustapyörätiellä.

Suunnittelun aikana tutkittiin neljä vaihtoehtoa, joiden toteutusta ja vaikutuksia punnittiin muistiossa 15.1.1986/KJS/sp. Seuraava teksti on suoraan tästä muistiosta. Osa kuvista on piirretty uudestaan. Kursiivilla kirjatut välihuomautukset ovat kirjoittajan ajatuksia syksyllä 2014.

LIIKENNEVALOJEN TOIMINTA BULEVARDIN PYÖRÄTIELLÄ

1. Nykyinen vaihejako

Jalankulkuvaihe on tilanteen mukainen: yleensä 10-15 sekuntia.

Annankadun vaihe, Bulevardin vaihe sekä jalankulkuvaihe

2. Polkupyöräohjaus

Vaihtoehto 1: ei erityistä polkupyöräohjausta

Polkupyöräliikenteelle ei asenneta omia opastimia vaan pyöräilijät noudattavat jalankulkijaopastimia. Jalankulkijaopastimet sijoitetaan havaittavuuuden lisäämiseksi pyörätien ja suojatien väliosalle.

Pyöräilijät noudattavat jalankulkijaopastimia

Vaihtoehto 1 takaa pyöräilijöille ja jalankulkijoille pienimmät viivytykset (keskimäärin 10-15 sekuntia).

Bulevardia ylittävien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välille saattaa syntyä epätietoisuutta väistämisvelvollisuudesta. Ohjaustapa vastaa kuitenkin esikaupunkialueiden nykyistä käytäntöä.

Esikaupunkialueiden liikennevaloissa oli jo vuosia käytetty ohjaustapaa, jossa pyöräilijöitä ohjattiin jalankulkijaopastimilla. Tähän oli yksinkertaisesti ajauduttu, koska esikaupunkialueilla käytettiin tuolloin yleisesti yhdistetyjä jalkakäytäviä-pyöräteitä eli "kevyen liikenteen raitteja".

Tieliikenneasetus (5.3.1982/182) määräsi pyöräilijän noudattamaan pyörätiellä jalankulkijaopastinta, jos erityistä polkupyöräopastinta ei ole.

Vaihtoehto 2: Polkupyöräopastimet - polkupyörät saavat vihreän myös jalankulkuvaiheessa

Polkupyöräliikenteelle asennetaan omat opastimet. Ne ajoitetaan samoihin vaiheisiin kuin jalankulkuopastimet

Polkupyörät saavat vihreän Bulevardin vaiheessa (1) ja jalankulkuvaiheessa (3)

Vaihtoehto tarjoaa pyöräilijöille ja jalankulkijoille pienimmät viivytykset

Pyöräilijät noudattavat polkupyöräopastimia

Bulevardia ylittävien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välillä selvä konfliktitilanne, jos tulkitaan, että polkupyöräopastimen vaikutus ulottuu myös suojatien jatkeelle asti

Polkupyöräopastin oli tullut liikennevalopäätökseen vuonna 1982 joskin jo vuotta aikaisemmin sitä oli poikkeusluvalla käytetty Helsingin Tilkanmäessä.

Polkupyöräopastimella haluttiin korostaa pyörätien asemaa - taustalla oli vahva näkemys siitä, että keskustassa pyörätien piti olla täysin erotettu jalkakäytävästä jo yksistään sen takia, että jalankulkijoita oli keskustassa paljon enemmän kuin esikaupungissa.

Polkupyöräopastinta - kuten myös muistiossa selvästi todettiin - ei voitu käyttää tällä tavalla, koska Bulevardin ylittävien jalankulkijoiden ja toisaalta pyöräilijöiden olisi ollut perin vaikea ymmärtää, miksi valo-ohjaus ei enää olisi koskenut pyörätien kohtaa.

Vaihtoehto 3: Polkupyöräopastimet - polkupyörät saavat vihreän vain Bulevardin vaiheessa

Polkupyöräliikenteelle asennetaan omat opastimet. Ne ajoitetaan samanaikaisesti ajoneuvo-opastimien kanssa. Opastimien sijoitus on sama kuin edellisessä vaihtoehdossa 2.

Polkupyörät saavat vihreän vain Bulevardin vaiheessa (1)

Pyöräilijöiden viivytykset ovat noin 50% suuremmat kuin edellisissä vaihtoehdoissa 1 ja 2.

Bulevardin ylittävien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välillä ei ole konfliktia.

Ohjaus näyttää pyöräilijöistä "tyhmältä" - nämä voivat ylittää Annankadun vain silloin kun samanaikaisesti on kääntyviä autoja. Kun autoja ei ole, heille näytetään punaista valoa. Lisäksi pyöräilijät ovat vaiheessa 3 Bulevardia ylittävien jalankulkijoiden tiellä.

Tässä vaihtoehdossa haluttiin estää pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden välinen konflikti eli törmäysuhka suojatien jatkeella olevan pyörätien kohdalla.

Taustalla oli liikennevalopäätöksen määräys, jossa suojatien jatkella oleva ratikkakiskojen ylitys oli ohjattava liikennevaloilla. Saman ajatusta sovellettiin myös suojatien jatkeella olevaan pyörätiehen jalankulkijan turvallisuuden takia. Jalankulkija tuskin osasi kuvitella, että valo-ohjaus ei olisi enää koskenut pyörätien ylitystä.

Vaihtoehto 4: Pyöräilijöillä oma vaihe

Opastimien sijoitus on sama kuin vaihtoehdoissa 2 ja 3. Opastimien avulla ajoitetaan pyöräilijöille oma vaihe jalankulkuvaiheen asemesta.

Polkupyörät saavat vihreän vain omassa vaiheessa (3)

Konflikteja ei ole pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kesken.

Tässä vaihtoehdossa haluttiin estää pyöräilijöiden ja Bulevardilta oikeaan kääntyvien autojen välinen konflikti (törmäysuhka). Sitä pidettiin ongelmana, joskin vähäisenä, koska vastaava tilanne toistui lähes kaikkialla esikaupunkialueiden liikennevaloissa.

Oman polkupyörävaiheen käyttäminen ei olisi ollut kovinkaan järkevää - ensinnäkin se olisi tuottanut pyöräilijöille aivan kestämättäömät viivytykset. Myöskään Bulevardia ylittävät jalankulkijat eivät taatusti olisi pysyneet punaisen valon takana silloin kun polkupyöriä olisi ollut vähän tai ei ollenkaan.

Vaihtoehtoa saattaisi olla mahdollista kehittää edelleen siten, että pyörävaihe toteutuis kahdesti kierrossa ja jos pyörävaihetta ei ole (talvella tms.), se korvautuisi jalankulkuvaiheella.

Polkupyörävaihe voi korvautua jalankulkuvaiheella

Tuolloin kirjoittajalla ei vielä riitänyt uskoa talvipyöräilyn tulevaisuuteen. Tähän viittaa tekstin maininta, että talvella pyörävaihe olisi voitu käyttää jalankulkijoiden hyväksi. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin tilanne on aivan toinen - talvipyöräily kasvaa joka vuosi ja kirjoittajan omakin pyörä on talvella liikkeellä lähes päivittäin.

3. Oma käsitykseni

• Hyvää vaihtoehtoa ei näistä saa mistään
• Vaihtoehto 1 olisi yksinkertainen (sopiiko sitten "suomalaiselle").
• Vaihtoehto 2 tarjoaisi joustavan ratkaisun, mutta ei kelvanne lakimiehille.
• Vaihtoehto 3 tuntuu ainakin pyöräilijästä hölmöltä.
• Vaihtoehto 4 on taas elektroniikan ja juristerian riemuvoitto - tulee aikanaan johtamaan hankaliin ja vaikeasti toteutettaviin - osin myös epähavainnollisiin ratkaisuihin.

Mutta jos saisin valita, niin suosikkini olisi kaikesta huolimatta vaihtoehto 1

Jälkiviisautta vuonna 2014

Bulevardin pyörätiellä päädyttiin lopulta vaihtoehdon 3 mukaiseen valo-ohjaukseen - pyörätielle asennettiin polkupyöräopastimet. Pyöraopastimilla haluttiin korostaa pyörätien erillisyyttä jalkakäytävästä - rakennettiinhan Helsingin ensimmäistä keskustapyörätietä.

Tämä vaihtoehto olisi kuitenkin ollut Annankadun risteyksessä nimenomaan pyöräilijän näkökulmasta varsin hölmö - pyöräilijä tuskin olisi malttanut odottaa valojen vaihtumista jalankulkuvaiheen aikana. Tästä syystä valojen ohjauskoje ja toimintatapa uusittiin vuonna 1991, jolloin samalla poistettiin jalankulkuvaihe.

Valojen uusi toimintatatapa perustui kaksivaiheiseen erillisohjaukseen, jossa valojen kiertoaika vaihteli liikenteen mukaan. Ratikoille tuli etuudet, jolloin ratikoiden saama Bulevardin lisävihreä koitui myös pyöräilijöiden hyödyksi. Taksiautoilijat aluksi protestoivat Annankadun vihreän aallon poistoa, mutta valitukset vaimenivat kun taisivat huomata, että uusi ohjaustapa vähensi viivytyksiä myös Annankadun suunnalta.

Jälkeenpäin on helppo sanoa, että myös pyöräkaistojen rakentamismahdollisuuksia olisi pitänyt selvittää. Mitään sensuuntaista ajatusta ei tuolloin ollut vakavasti esillä - ehkä opintomatkoja Tanskaan ja Hollantiin ei oltu riittävästi tehty. Tai sitten vain päätettiin mennä yli siitä, mistä aita oli matalin - pyöräkaista olisi ollut aivan liian moderni ajatus 1980-luvulla.

Bulevardin pyörätie oli lähtölaukaus keskustan pyörätieverkon tulevalle kehittämiselle. Valittu toteutustapa taisi silloin olla käytännössä ainoa mahdollinen. Ikävä kyllä, siitä ja sen kaksisuuntaisesta versiosta tuli moneksi vuodeksi Helsinkiin keskustapyöräteiden malli. Vasta 2000-luvun uusi suunnittelijapolvi, kansainväliset kokemukset sekä kasvaneen pyöräilijäjoukon näkemykset romuttivat sen. Jos vuonna 1986 olisi valittu joku muu toteutustapa, niin keskustan pyörätieverkko saattaisi olla nykyään hieman toisennäköinen.

Toisaalta Bulevardin pyörätien valo-ohjauksen yhteydessä tuli selväksi, että silloista lainsäädäntöä oli muutettava, jotta polkupyörien valo-ohjaus ei kävisi liian hankalaksi. Niin syntyi ajatus BePolite-polkupyörävaloista, joissa polkupyöräilijän odotusaika punaisen valon takana olisi mahdollisimman lyhyt.

BePolite-valot tulivat aikanaan (vuonna 2001) liikennevaloasetukseen. Samalla asetukseen lisättiin toinenkin pyöräilyyn liittyvä täsmennys, joka koski polkupyörien valo-ohjausta pyörätien ja suojatien risteämiskohdassa. Sitäkin olisi voitu aikanaan käyttää hyödyksi Bulevardin valo-ohjauksessa.