Aamu vasta sarasti kun Jokerivalot alkoivat loistaa ensi kertaa Viikissä

Ensimmäiset Jokerivalot Viikkiin

Suomen ensimmäiset Jokeri-liikennevalot tulivat käyttöön varhain aamulla 10.1.2002 Viikintien ja Pihlajamäentien liikenneympyrässä. Jokerivalot toimivat kuten ratikkavalot - risteävä liikenne pysäytetään hetkeksi punaisella valolla, jolloin bussi pääsee liittymään vilkkaalle Pihlajamäentielle

Taustaa

Jokeri - Joukkoliikenteen kehämäinen bussiyhteys Itäkeskuksen ja Tapiolan välillä - käynnistyi vuoden 2006 elokuussa. Sitä ennen oli jo otettu käyttöön monia Jokerireitin bussiliikennettä hyödyttäviä liikennejärjestelyjä kuten Eliel Saarisen tien tunneli ja Viikin liikenneympyrän jokerivalot.

Jokerivalot ohjaavat Pihlajamäentien poikki ajavaa liikennettä. Perustilassa valot ovat pimeinä. Valot alkavat toimia kun bussi lähestyy Viikintien ympyrää bussiväylää myöten.

Jokerivaloje sijoituspiirros

Jokerivaloja lähestyvä bussi havaittiin silmukkailmaisimella. Ensimmäisenä aamuna Jokerivalot vilkkuivat monta kertaa turhaan. Vika aiheutui bussiväylälle eksyneistä autoilijoista, jotka ajoivat busseille tarkoitetun ilmaisimen ylitse ja siten käynnistivät jokerivalojen toiminnan turhaan. Ilmaisimen herkkyystasoa säädettiinkin jo samana iltana, jolloin valtaosa turhista ilmaisuista saatiin poistettua.

Muutoksia punaisessa valossa

Alunperin Viikin ympyrän jokerivalojen punainen vilkkui. Vuonna 2003 jokerivalojen toimintaa tutkittiin. Teknillisen korkeakoulun liikennelaboratorion tutkimuksen mukaan poikkeuksellsen moni autoilija ei ollut ymmärtänyt oikein vilkkuvan punaisen valon merkitystä. Lähes viidesosa kuljettajista katsoi, että punaisella vilkkuvalolla saa ajaa varovaisuutta noudattaen.

Tästä syystä jokerivalojen punainen opaste vaihdettiin liikenneministeriön myöntämällä poikkeusluvalla kiinteäksi punaiseksi valoksi. Tämä sekä tietysti kuljettajien jokerivalojen tuntumuksen lisääntyminen paransivat selvästi valojen noudatettavuutta. Esimerkiksi maaliskuussa 2004 tehdyn puolen tunnin seurannan aikana ei yhdenkään kuljettajan havaittu ajaneen vasten punaista valoa.

Kokeilu onnistui - kaikesta huolimatta

Viikin jokerivalot olivat mahdollisimman "huono" kokeilukohde. Risteyksen sijainti liian lähellä liikenneympyrää, metron huoltoraiteen läheisyys sekä tyytyminen alussa perinteisiin induktiosilmukkailmaisimiin kunnollisetn bussi-ilmaisimien asemesta aiheuttivat vaikeuksia ja tekivät jokerivalojen käyttööotosta poikkeuksellisen hankalan. Tästä huolimatta kokeilu onnistui ja pää jokerivalojen toteuttamiselle aukeni myös muualle Helsinkiin.

Ei busseja - jokerivalot
perustilassaan eli opastimet pimeinä

Bussi lähestyy risteystä Pihlajamäentietä
pitkin - jokerivalot vilkuutavat keltaista

Bussi risteyksessä - jokerivalot punaisina

Bussi ohittanut risteyksen - jokerivalot
palaavat perustilaan opastimet pimeiksi