ENTIREN loppukokous pidettiin perinteikkäässä Winchesterin kaupungissa
EU-hanke ENTIRE 
Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluosasto osallistui vuosina 1997-1999 EU:n kehittämishankkeeseen ENTIRE - European Network on Transport Innovation for the Rational Use of Energy (Eurooppalainen yhteistyö liikenteen kehittämiseksi kohti järkevää energiankäyttöä).
Helsingin panos liittyi kaupunkipyöräilyn edistämiseen sekä joukkoliikenteen kehittämiseen. Keskeiset kehityskohteet olivat polkupyörien BEPOLITE-liikennevalot sekä liikennevalo- ja matkustajainformaatiojärjestelmä HELMI.
Lopussa on hankkeen jälkiarviointia vuodelta 2012
Taustaa
ENTIRE-tunnus
ENTIRE- hankeessa oli mukana Helsingin lisäksi kuusi eurooppalaista kaupunkia tai seutukuntaa: Köln, Rotterdam, Caen, Hampshire, Venetsia ja Salamanca. Hanke liittyi EU:n energiaministeriön Thermie -ohjelmaan.
ENTIRE oli luonteeltaan "sateenvarjohanke, jossa osapuolet tutkivat itsenäisesti liikenteen energiankäyttöön liittyviä asioita. Yhteisiä tutkimuskohteita ei ollut, mutta sen sijaan tulosten vertailussa ja vaikutusten arvioinnissa käytettiin sovittuja menetelmiä. Tämän perusteella myöd arvioitiin hankkeiden vaikutuksia liikenteen energiatalouteen.
ENTIRE:ssä oli kolme tutkimusaluetta: 1) uuden ajoneuvoteknologian ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö, 2) liikenteen ohjaus ja hoito sekä 3) kestävän kehityksen mukainen liikennesuunnittelu. Helsinki osallistui näistä kahteen viimeksimainittuun. Liikennesuunnitteluosaston ohella hankkeessa olivat mukana Helsingin kaupungin liikennelaitos ja Teknillisen Korkeakoulun liikennelaboratorio.
Tulokset
Kölnin hankkeet liittyivät luonnonkaasua käyttäviin ajoneuvoihin ja ympäristön laatua kuvaavien laskentamenetelmien kehittämiseen.
Maakaasulla toimiva
jätteidenkeruuauto
Puristetulla maakaasulla (CNG) toimivia ajoneuvoja käytettiin jätekuljetuksiin kahdessa Kölnin ympäristökaupungissa. Maakaasulla toimivat ajoneuvot olivat kaupunkialueilla diesel-ajoneuvoihin verrattuna edullisempia, koska niiden päästöt eivät sisältäneet juuri lainkaan kiinteitä partikkeleita. Lisäksi niiden hiilivetypäästöt olivat 85% ja hiilimonoksidipäästöt 40% pienemmät kuin dieselajoneuvoilla. Toisaalta maakaasuajoneuvot kuluttivat 10-17% enemmän polttoainetta.
Kölnin kaupungin kehittämä yleinen ympäristövaikutusten seuranta- ja ohjausmalli, Integrated Environmental Information and Management System koostui useista toisiinsa liitetyistä tietojärjestelmistä, mm paikkatiedoista, liikennemalleista ja päästöjen laskeutuma-malleista. Mallia käytettiin energiatalouteen ja ilman laatuun liittyviin tarkasteluihin kuten koko kaupungin energian kulutuksen laskentaan, osoittamaan yksittäisiä päästökeskittymiä, hot spots sekä arvioimaan katukohtaisia päästöjä ja ilmanlaatua erilaisten liikenne-, katu- ja ajoneuvoskenaarioiden pohjalta.
Rotterdamin hankkeet liittyivät vesibusseilla hoidettavaan joukkoliikenteeseen ja kustannuksiltaan edullisen raitiovaunutyypin kehittämiseen.
Pikavesibussi osana
joukkoliikenneverkkoa
Rotterdamin keskustan ja 35 minuutin ajomatkan päässä olevan Dordrechtin kaupungin välillä otettiin käyttöön pikavesibussilinja, jonka vuoroväli oli 40 minuuttia. Vesibussissa oli tilaa 150 matkustajalle ja 20 polkupyörälle. Päivittäinen matkustajamäärä oli 450, mutta sen odotettiin nousevan noin 700 matkustajaan. Pikavesibussin sekä jo käytössä olevan muun vesibussijärjestelmän ansiosta polttoaineenkulutuksen vuotuisen säästön arvioitiin olevan 493 000 litraa ja vastaavasti hiilidioksidipäästöjen vähenemisen 31 000 kg ja typen oksidien 16 000 kg vuodessa.
Rotterdamin ja Amsterdamin liikennelaitokset suunnittelivat uusien raitiovaunujen hankintaa. Eräs vaihtoehto oli VeloCity -tyyppinen 25 tonnia painava raitiovaunu, joka on noin 17-20% kevyempi kuin silloin käytössä olleet raitiovaunut. VeloCity -raitiovaunujen arvioitiin vähentävän Amsterdamin ja Rotterdamin hiilidioksidipäästöjä vuosittain 3,2 miljoonaalla kilolla. Hanke ei kuitenkaan toteutunut, koska vaunutyypistä ei saatu valmiiksi toimivaa prototyyppiä.
Caenin kaupunkikeskustan
liikenneuudistus
Caenin hanke liittyi vanhan historiallisen kaupunkikeskustan liikennesaneeraukseen. Keinoina olivat joukkoliikennettä kehittäminen, pysäköintirajoitusten tiukentaminen, ajoyhteyksien vähentäminen ja kaistavarauksilla. Kaikki tämä sekä informaatio joukkoliikenteen käytöstä syntyvästä energiasäästöstä vähensivät keskustan läpiajoliikennettä sekä liikenteen aiheuttamia päästöjä lähes puoleen. Samalla keskustasta vapautui runsaasti tilaa jalankulkuliikenteelle. Keskustan maanalaisten pysäköintialueiden käyttö lisääntyi 30%.
Liikennettä
Hampshiressa
Hampshiren seutukunnan hanke liittyi työmatkaliikenteen järkeistämiseen. Hankkeeseen liittyi erilaisia työmatkaliikenteeseen kohdistuvia toimenpiteitä alkaen laajoista tiedotuskampanjoista etätyön kehittämiseen, työmatkojen henkiloautojen yhteiskäytön organisointiin, joukkoliikenteen kausilippujen rahoittamiseen ja hinnanalennuksiin, työntekijöiden vapaiden pysäköintipaikkojen vähentämiseen sekä pyöräliikenteen kehittämiseen
Sähköautoja Lidon
saarella Venetsiassa
Venetsian hanke liittyi vesibussiliikenteen matkustajainformaatioon sekä sähköautojen yhteiskäyttöön. Lidon saaren sähköautojen yhteiskäyttöjärjestelmään kuului viisi pysäköintialuetta, yhdeksän autoa sekä informaatiokeskus. Informaatiojärjestelmän tavoite oli tehostaa joukkoliikenteen käyttöä ja vähentää henkilöautoliikennettä. Järjestelmä sisälsi koteihin ja hotelleihin tarkoitettuja päätelaitteita, näyttöpaneeleita sekä Internet-sovelluksia.
Maakaasubussi Salamancan
historiallisessa keskuksessa
Salamancan hanke liittyi luonnonkaasukäyttöisten (CNG) bussien liikennöintiin kaupungin historiallisessa keskustassa. Kymmenen luonnonkaasubussia ajoi kahdella linjalla, jolloin seitsemän kuukauden aikana typen oksidit vähenivät 341 kg ja hiilimonoksidi 301 kg. Ongelmat, joita kohdattiin, liittyivät polttoaineen täyttöasemien sijoitukseen ja käyttöön ja tästä aiheutuviin lisäkustannuksiin.
Helsingin hankkeet liittyivät joukkoliikenteen liikennevaloetuuksiin, niiden tekniseen toteuttamiseen ja energiataloudellisiin vaikutuksiin sekä joukkoliikenteen matkustajainformaatioon. Kestävän kehityksen mukaisen liikennesuunnittelun alueella hankkeet käsittelivät keskustapyöräteitä ja polkupyörien liikennevaloja.
Tiedotus
ENTIRE piti hyvin tärkeänä, että projektista tiedotetaan monin tavoin. Useat kaupungit laativat erilaisia esitteitä projektin tavoitteista ja tuloksista. Myös projekti laati yhteisesitteen eri kaupunkien hankkeista.
Helsinki poiketen muista kaupungeista julkaisi tulokset internetissä osoitteessa http://www.hel2.fi/ksv/entire (sivusto ei enää internetissa, mutta on saatavissa). Sivuilla julkaistiin yksitoista raporttia sekä hankkeiden esittelyt. Internetissä julkaiseminen herätti suurta kiinnostusta ja johti myöhemmin koko ENTIRE-hanketta esittelevien sivujen julkaisemiseen osoitteessa http://www.entire.org (sivusto ei enää internetissa)
Entire-ryhmä tututustumassa
Winchesterin entisöityihin
kasarmeihina
Projektissa mukana olevat kaupungit allekirjoittivat Winchesterissä vuonna 1998 Hampshiren julistuksen, jossa korostettiin liikennesuunnitteluun liittyviä kestävän kehityksen tavoitteita sekä järkevää energiankäyttöä. Vuonna 1999 Kölnissä pidetyssä kansainvälisessä konferenssissa projektin tuloksia esiteltiin monisatapäiselle asiantuntijajoukolle. Tilaisuus saavutti ylimääräistä julkisuutta, koska sen tapahtumapaikka oli samanaikaisesti pidetyn Euroopan johtajien huipputapaamisen lehdistökeskuksen yhteydessä.
Lopuksi
EU- projektiin osallistuminen on hyödyllistä. Osallistuminen tuo runsaasti uusia tietoja ja näkemyksiä. Kansainvälisessä ympäristössä on myös helppo suhteuttaa omat hankkeet muiden hankkeisiin. Suomalaisilla ei ole vaikeuksia olla mukana tämänkaltaisissa projekteissa - osaamisemme ja tekniset valmiutemme hankkeiden toteuttamisessa ja tulosten esittämisessä ovat hyvät. Sen sijaan taloushallinnossa ja taloudellisissa mahdollisuuksissamme olemme jälkijunassa - meillä ei aina edes näytä olevan valmiutta vastaanottaa sitä tukea, johon olisimme oikeutetut.
EU-projekteihin ei kuitenkaan pidä osallistua pelkän osallistumisen takia. Olennaista on etsiä projekteja, joiden yhteydessä voimme kehittää niitä asioita, jotka on päätetty toteuttaa tai ainakin on harkittu toteutettavaksi. EU:n myöntämä tuki, yleensä noin 40% hankkeen kustannuksista, riittää hyvin kansainväliseen yhteistoimintaan ja matkakustannuksiin. Samalla toteutuu EU-hankkeiden eräs keskeinen tavoite - selvittää tärkeitä asioita ja tehdä se yhdessä eurooppalaisella tasolla /kjs.
Hankkeen jälkiarviointia vuonna 2012
Helsingin hankkeiden jälkiarviointia vuonna 2012
Muiden ENTIRE-kaupunkien hankkeet eivät vielä 1990-luvun lopussa olleet kovin ajankohtaisia Helsingissä. Myöhemmin vastaavia asioita on kuitenkin noussut esiin kuten pikavesibussit Kruunuvuori-hankkeessa tai vihreä työmatkaliikenne seudullisessa liikenteen hallinnassa. Myös yhteiskäyttöiset sähköautot näyttävät ainakin selvitysten tasolla nousevan lähivuosina keskusteluun.
ENTIRE oli erinomainen tapa päästä mukaan ajankohtaiseen eurooppalaiseen yhteistyöhön. Se antoi mahdollisuuden seurata läheltä mielenkiintoisia hankkeita ja saada kuulla hyviä selostuksia ajankohtaisista aiheista. Ennenkaikkea se opetti eurooppalaisia toimintatapoja, jotka eivät aina ihan vastanneet sitä, mihin meillä oli totuttu. Myös mahdollisuus saada syntyneen yhteistyöverkon kautta tietoja ja uusia kontakteja myöhemminkin oli hyödyllistä.
ENTIRE oli kaupunkisuunnitteliviraston ensimmäisiä EU-hankkeita. Tämä näkyi monella tavalla käytännön järjestelyissä, joiden hoito, erityisesti taloudellisten asioiden osalta, oli kankeaa. Onneksi jo muutama vuosi myöhemmin tilanne oli jo korjaantunut.