Vauhdikas tilanne liikenteenohjauskeskuksessa 1990-luvulla

Liikenteenohjauskeskus Hietaniemenkadulle

Vuonna 1983 Helsingin keskusohjattu liikennevalojärjestelmä uusiutui täysin. Tietokoneita vaihdettiin, laitteita siirrettiin ja Liikenteenohjauskeskus (silloiselta nimeltään Liikennevalojen ohjauskeskus) muutti uusiin ajanmukaisiin tiloihin. Rahaa kului hankkeeseen noin 5.5 miljoonaa silloista markkaa.

Taustaa

Helsingin ensimmäisen liikennevalotietokoneen hankintapäätös tehtiin jo vuonna 1965. Tietokone sijaitsi Nervanderinpuistikon kalliosuojassa ja siihen oli liitetty 42 risteystä ydinkeskustan alueelta. Käyttöön tietokonelaitteisto tuli vasta 8.8.1967, koska kalliotilojen rakentaminen otti oman aikansa.

Tietokoneiden käyttö liikennevalojen ohjaukseen oli tuolloin vielä uutta, esimerkiksi tämä Helsingin kaupungin tekemä tilaus oli vasta toinen Euroopassa. Maailman ensimmäinen liikennevalotietokonekin oli otettu käyttöön Torontossa vasta pari vuotta aikaisemmin. Sittemmin tietokoneohjatut liikennevalojärjstelmä ovat yleistyneet kaikkialla maailmassa.

Vuonna 1983 Helsingin tietokoneohjattu liikennevalojärjestelmä sisälsi kolme tietokonetta ja 175 liikennevaloristeystä kantakaupungin alueella. Kaikkiaan liikennevaloja oli tuolloin Helsingissä 250 risteyksessä ja erillisellä suojatiellä.

Helsinki-Töölö -tietokonejärjestelmän uusinta

Helsingin ensimmäinen liikennevalotietokone VSR16013T, toimittaja Siemens Osakeyhtiö, oli aikanaan iso edistysaskel 1960-luvun liikennevalo-ohjaukseen. Tietokoneen toimintavarmuus ja ohjelmisto alkoivat kuitenkin 1970-luvun loppupuolella käydä riittämättömiksi. Varalaitteiston uusinta ja risteysten siirto uudempien tietokoneiden alaisuuteen eivät parantaneet tilannetta. Niinpä tietokoneen uusinta käynnistyi vuonna 1982.

Liikennevalotietokone FTC-Töölö
Liikennevalotietokone FTC-Töölä 1983-2003

Hankintaa varten tarjoukset pyydettiin seitsemältä yritykseltä. Hyväksyttävät tarjoukset antoivat Siemens Osakeyhtiö ja Fiskars Liikenne-elektoroniikka. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 20.5.1982 tilata tietokoneen jälkimmäiseltä 2.45 miljoonan markan hintaan. Perusteina olivat edullisempi hinta sekä kehittyneempi ohjelmisto. Hankintasopimuksen mukaan laitteiston asennusten tuli alkaa 1.1.1983.

Liikenteenohjauskeskukselle uudet tilat

Kaupunginhallitus ja Kemira tekivät kesäkuussa 1982 sopimuksen, jonka mukaan kaupunki luovutti Kemiralle tontin pääkonttorin rakentamista varten Porkkalankadun ja Länsiväylän kulmauksesta. Vastineeksi Kemira sitoutui mm. kustantamaan tontilla sijainneen liikennevalojen tietokonekeskuksen siirron uusiin tiloihin sekä näiden tilojen saattamisen käyttökuntoon.

Tämä sopimus seurannaisvaikutuksineen ratkaisi monta ongelmaa. Jo pitkään oli elätelty toiveita Nervanderinpuistikon kalliosuojan laajentamisesta siten, että liikennevalojen ohjauskeskukselle olisi saatu kunnolliset työ- ja kokoustilat.

Liikennevaloihin liittynyt toiminta oli 15 vuodessa laajentunut niin paljon, että tilat olivat käyneet ahtaiksi. Esimerkiksi suunnittelu meluisassa valvomohuoneessa oli hankalaa ja kokoukset oli pidettävä pienessä keittiössä, johon juuri ja juuri mahtui kuusi henkilöä. Tilojen laajentamista oli selvitetty, mutta kustannukset 2-4 miljoonaa markkaa olivat olleet aivan liian korkeat.

Kaupungin ja Kemiran välisen sopimuksen mukaan Porkkalankadun tilojen tuli olla vapaat elokuussa 1983. Kesällä 1982 rakennusviraston taloussuunnitteluosasto oli laatinut hanke- ja esisuunnitelman liikennevalojen ohjauskeskuksen uusiksi tiloiksi Hietaniemenkatu 4:ään. Tämä, legendaarinen "Hietaniemen piiri", oli silloin juuri vapautunut poliisilaitoksen käytöstä.

Porkkalankadulta siirrettävä tietokonelaitteisto suunniteltiin sijoitettavaksi Nervanderinpuistikon vanhaan valvomohuoneeseen. Kaupunginhallitus päätti asiasta elokuussa 1982, jonka jälkeen päästiin laatimaan työpiirustukset Hietaniemenkadun ja Nervanderinpuistikon tilojen kunnostamisesta sekä kaapelointiyhteyksistä. Rakennustöiden tuli alkaa 1.1.1983.

Liikenteenohjauskeskuksen poliisipäivystäjät 1990-luvulla
Liikenteenohjauskeskuksen poliisipäivystäjät 1990-luvulla

Kaikki yhtäaikaa töihin

Tietokoneen uusinta ja liikennevalojen ohjauskeskuksen siirto tapahtuivat samanaikaisesti. Aikaa oli puoli vuotta, koska heinäkuussa 1983 pidettäisiin OPEC:in ministerineuvoston kokous ja elokuussa yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut. Laitteistojen ja tilojen täytyi tuolloin olla toimintakunnossa.

Liikennevalojen ohjauskeskuksensiirron yhteyessä oli uusittava monia liikennevalojen valvonta- ja käyttölaitteita. Näitä olivat esimerkiksi

  • valvontataulu - toimittaja: KLT-Elektroniikka
  • valvontataulun karttapohja - kiinteistöviraston karttatoimisto
  • valvontataulun lamppuohjaus - Fiskars liikenne-elektroniikka, Siemens Osakeyhtiö
  • radio- ja pöytäpuhelin laitteet keskukseineen - L.M. Ericsson
  • valvontapöytä - L.M. Ericsson
  • varavoimalaitteet - Muuntosähkö
  • videokameralaitteet - Aspo, Siemens Osakeyhtiö
  • tietokoneiden päätelaitteet - Fiskars liikenne-elektroniikka, Siemens Osakeyhtiö
  • kaapelointi - Energialaitos

Kaupunki vilkulla

Työt alkoivat tammikussa 1983. Aluksi kunnostettiin Hietaniemenkadun tilat sekä rakennettiin kaapeliyhteydet sieltä Nervanderinpuistikkoon. Liikenteenohjauskeskus siirtyi uusiin tiloihin 15.4.1983. Tammikuussa oli myös ryhdytty asentamaan uutta tietokonetta vanhan tietokoneen rinnalle. Tietokoneyksiköt asennettiin "rullille", jotta ne myöhemmin oli helppo siirtää lopullisille paikoilleen

Maaliskuun lopussa ryhdyttiin siirtämään risteyksiä yksi kerrallaan uuden tietokoneen ohjaukseen. Tällä tavalla jokainen yksittäinen risteys oli mahdollisimman lyhyen ajan keltavilkulla. Risteyksien siirto valmistui toukokuussa, jonka jälkeen vanha tietokone purettiin.

Henkilökunnan poistuttua Nervanderinpuistikosta tiloja ryhdyttiin kunnostamaan tietokoneen siirtoa varten. Työn laajuutta kuvaa hyvin sähkö- ja LVI-urakoiden kustannukset, jotka nousivat 400 000 markkaan. Porkkalankadun tietokonelaitteisto siirrettiin Nervanderinpuistikkoon toukokuussa 1983. Samoihin aikoihin viimeisteltiin myös uuden tietokoneen asennus.

Liikennevalotietokone FTC-Ruoholahti
Liikennevalotietokone FTC-Ruoholahti Porkkalankadun tietokonekeskuksessa

Työn aikana oli enimmillään 65 risteystä yhtä aikaa keltavilkulla. Vilkutus kesti eri alueilla kahdesta päivästä kahteen viikkoon. Tilannetta pidettiin liikenteellisesti vaikeana - mm. Autoliiton Helsingin piiri katsoi valojen vilkutuksen aiheuttaneen paikoitellen liikennekaaoksen. Ilmeisesti keltavilkutuksen osuminen juuri touko-kesäkuun vaihteeseen kärjisti tilannetta.

Myöhemmin kesällä asennettiin Hietaniemenkadulle mm. valvontakarttataulu ja varavirransyöttöjärjestelmä. Syksyllä valmistuivat valvontapöytä siihen liittyvine lanka- ja radiopuhelinlaitteineen, loput tietokonepäätteet sekä valvontakarttataulun erikoisnäytöt.

Lopuksi asennettiin Vallilan liikennevalotietokoneen uusi varajärjestelmä, joka aiemmin oli ollut liitettynä vanhaan purettuun tietokonelaitteistoon. Vuoden 1984 alkuun jäivät vielä videokameroiden käyttölaitteiden ja paneloinnin uusinta sekä Vallilan tietokoneen täydentäminen.

Loppu hyvin - kaikki hyvinkö

Liikennevalotietokoneen uusinta ja liikenteenohjauskeskuksen samanaikainen siirto oli liikennesuunnitteluosaston liikennevalojaokselle mittava hanke. Sen suunnittelussa, valvonnassa, hankinnoissa sekä omissa asennustöissä oli kiinni neljä henkilöä. Heidän työpanoksesta hanke vaati noin 70%.

Hankkeen tärkein asia oli saada lukuisat laitetoimittajat ja muut asennustöihin osallistuvat "pelaamaan yhteen" aikataulullisesti. Tässä onnistuttiinkin hyvin, sillä alunpitäen oli jo eri osapuolille korostettu hankkeen ainutlaatuisuutta - liikenteen ohjauksen tuli jatkua asennustöistä huolimatta mahdollisimman vähin häiriöin.

Miinukseksi voitiin kuitenkin lukea touko-kesäkuun vaihteen liikennevalojen keltavilkutuksen osuminen liikenteellisesti hankalaan ajankohtaan. Vilkutuksen siirto esimerkiksi juhannuksen jälkeen olisi kuitenkin merkinnyt sitä, ettei laitteistoa olisi saatu käyttöön elokuun maailmanmestaruuskisojen ajaksi.

Hankkeen lopputulos - uusittu ohjauskeskus sekä uusi tietokone - merkitsivät Helsingin liikennevalojärjestelmässä suurinta edistysaskelt sitten vuoden 1967. Itse asiassa kyse ei kuitenkaan ollut mistään aikaansa edellä olevasta toimenpiteestä - oli vain saatukiinni tietokonelaitteistossa tapahtunut jälkeenjäänneisyys. Tuskin missään oli silloin enää jatkuvassa käytössä 16 vuotta vanhoja tietokonelaitteistoja.

Liikenteenohjauskeskuksen näyttöjä 1990-luvulla
Video-, kuvaruutu- ja karttanäytöt 1990-luvulla

Helsingin tietokoneohjattu liikennevalojärjestelmä oli aikanaan eräs kaupungin "laajimpia ATK-järjestelmiä": siihen sisältyneet 10000 vihreää, keltaista ja punaista lamppua vaikuttivat päivittäin lähes puolen miljoonan ihmisen kulkuun. Parannukset liikennevalojen toiminnassa koituivat siten monien hyväksi. Tämä oli myös eräs lahtökohta liikennevalojen ohjauskeskuksen ja tietokonelaitteiston uusinnalle.

Tämä kirjoitus pohjautuu Tie- ja liikenne -lehden numerossa 10/1983 julkaistuun artikkeliini. Tekstiä on monilta kohdin täsmennetty ja tyylillisesti korjattu maaliskuussa 2013. Kuvat ovat kokonaan uudet.

Arviointia 30 vuoden kuluttua

Kemiran pääkonttorin rakentaminen oli Helsingin liikennevaloille todellinen lottovoitto. Ilman sitä tuskin olisi ollut mahdollista laajentaa ja kehittää silloista liikennevalojen ohjauskeskusta.

Toisaalta toisen tietokonelaitteen siirto ja toisen uusinta samaan aikaan oli pelottava asia - varsinkin kun takarajana oli kaksi suurta tapahtumaa. Tästä syystä hankkeeseen suhtauduttiin alunpitäen suurella vakavuudella ja huolella. Kaikki osapuolet ymmärsivät tilanteen erinomaisen hyvin ja myös toimivat sen mukaan.

Yksi asia nousee väistämättä esiin, jos työtä vertaa myöhempiin vastaaviin uusintoihin. Tuon ajan tietokonejärjestelmät laitteineen ja ohjelmistoineen olivat koeteltua tavaraa, jolloin niiden asentaminen ja käyttöönotto sujuivat varsin suoraviivaisesti ilman "tavanomaisia" vaikeuksia.

Asiaa toki yksinkertaisti se, että liikennevalojen keskusohjauksessa käytetty kaapeliverkko oli tuolloin kokonaan omassa käytössä. Lisäksi ohjaus perustui vielä analogiseen tiedonsiirtoon. Jos ongelmia syntyi, ne aiheutuivat pääasiassa huonosta siirtotiestä, joka oli helppo korjata johdinparia vaihtamalla.

Uuden keskuksen karttanäyttöön sisältyi myös muutamia sellaisia ominaisuuksia, joita ei ole enää uudempiin järjestelmiin saatu: esimerkiksi liikennemäärän kasvun ja laskun muutoksen ennakointi karttataululla helpotti poliisipäivystäjien päätöksentekoa erikoistilanteissa, jolloin valo-ohjelmia vaihdettiin käsin.