VSR 16013T oli Helsingin ja myös Suomen ensimmäinen liikennevalotietokone.
Se oli käytössä vuosina 1967-1983.
Vanhojen tietokoneiden ohjauskäskyt (VSR)
Helsingin ensimmäinen liikennevalotietokone - Siemens VSR 160013T käynnistettiin jo vuonna 1967. Vuonna 1976 otettiin käyttöön suomalainen Fiskars Liikenne-elektroniikan toimittama liikennevalotietokone FTC-12000.
Yhteistä näille molemmille tietokoneille oli merkkipohjainen käyttöliittymä - ohjauskäskyt annettiin kirjoituskonetta muistuttavalla päätelaitteella. Kun käsky - esimerkiksi valot vilkulle - oli kirjoitettu, pääte kuittasi sen kellonajalla, mikä varmisti, että valot olivat menneet vilkulle.
Tämän päivän mittapuun mukaan molemmat tietokoneet olivat perin vanhanaikaisia. Tästä huolimatta ne niihin sisälti monipuolisia liikennevalojen ohjauskäskyjä. Itseasiassa käskyjen perusperiaatteet olivat pitkälti samoja kuin nykyäänkin liikennevalojen ohjauksessa Helsingissä
Seuraavassa on joukko liikennevalotietokoneiden käskyjä, jotka on kerätty tietokoneiden lokikirjoista. Nämä käskyt olivat juuri niitä, joilla silloisen liikennevalojen ohjauskeskuksen poliisimiehet ohjasivat Helsingin liikennevaloja ja liikennettä ja joilla liikenneteknikko sääti liikennevalojen ajoituksia. Vastaavat FTC 12000 käskyt näet täältä
VSR 16013T käskyjä
Valot toimintaan - Käskyn kirjain K viittasi risteykseen Kreuzung ja S valo-ohjelmaan Signalplan. Käsky asetti risteyksen 255 Hietalahdenkatu / Mallastunneli liikennevalot ohjelmaan 9 (vähäinen liikenne). Tietokone kuittasi käskyn kirjoittamalla kellonajan sekä sanan EIN eli toimintaan.
Ohjelmanvaihto - Käsky oli samanlainen kuin valot toimintaan. Kuittauksesta näkyi myös aiempi ohjelma - risteys 255 vaihtoi ohjelmasta 9 ohjelmaan 1 (iltaliikenne).
Valot vilkulle - Käskyn kirjain A viittasi sanaan AUS eli pois toiminnasta.
Ryhmäkäskyt - Yksittäisten risteysten ohella käsky saattoi kohdistua osa-alueisiin eli risteysryhmiin. Käskyn kirjain G viittasi ryhmään Gruppe. Esimerkiksi poliisisaattueiden ohjauksessa käytetyt käskyt olivat reittejä eli ryhmäkäskyjä, joilla tietyn katujakson kuten Mechelininkadun (risteysryhmä 1) risteykset saatiin keltavilkulle. Kuittauksen kirjain B viittasi siihen, että ohjelmanvaihto perustui käsin annettuun käskyyn Bedienungspult.
Risteysryhmään liitäntä ja poisto - Risteys voitiin liittää ryhmään ja poistaa ryhmästä. Alla oleva ensimmäinen käsky (L) poistaa risteyksen 105 Mechelininkatu / Arkadiankatu -ryhmästä 1 (Mechelininkatu) ja toinen käsky (Z) liittää sen takaisin samaan ryhmään.
Virheelliset käskyt - Jos annettu käsky oli virheellinen, tietokone kuittasi sen lyhyellä virhekoodilla, joka tarkensi virheen syyn. Alla olevista käskyistä ensimmäinen yritti asettaa valot ohjelmaan 17, jota ei ole olemassa, toinen käsky kohdistui olemattomaan risteykseen 999 ja viimeinen käsky risteysryhmään 69, jota ei myöskään ollut olemassa.
Viikkoautomatiikka - Liikennevaloja ohjatiin pääasiassa viikkoautomatiikalla. Se kytki valot aamuisin tiettyinä kellonaikoina toimintaan, vaihtoi päivän mittaan valo-ohjelmia ja kytki illalla valot pois toiminnasta.
Viikkoautomatiikan käyttö aloitettiin (E) ja lopetettiin (A) alla olevilla käskyillä. Tyypillinen syy viikkoautomatiikan käytön lopettamiseen oli huono keli, jolloin valo-ohjelmia vaihdettiin käsin liikenneolosuhteiden mukaan.
Ohjelmanvaihto lisättiin viikkoautomatiikkaan asettamalla kellonaika ja ohjelma, johon valot haluttiin kytleä. Alla olevassa esimerkissä risteys 105 on asetettu kytkeytymään ohjelmaan 1 sunnuntaina klo 16.45. Kirjain U viittasi kellonaikaan ja P3 sunnuntaipäivään. Arkipäivän tunnus oli P1 ja ja lauantain tunnus vastaavasti P2.
Lokikirjassa viikkoautomatiikan toteuttama komento näkyi samalla tavalla kuin käsin annettu ohjelmanvaihto. Ainoa ero oli kirjan W, joka viittasi viikkoautomatiikkaan Wochenautomatik.
Liikenneohjattu ohjelmanvalinta - Valo-ohjelmaa saattoi vaihtaa myös liikenneohjatusti. Alla oleva käsky kytki liikenneohjatun ohjelmanvalinnan toimintaan. Lokikirjassa näkyi sen perusteella tapahtunut ohjelmanvaihto, jonka tunnuksena on kirjain V eli Verkehsabhängige Signalplanauswahl.
Liikenneohjatun ohjelmanvalinnan aikana risteyksen tai osa-alueen valo-ohjelmaa ei voinut vaihtaa käsin. Jos tätä yritti, tietokone huomautti, että käskyn kohteena ollut risteys oli liitetty liikenneohjattuun ohjelmanvalintaan ja jätti käskyn toteuttamatta.
Vasta kun liikenneohjattu ohjelmanvalinta oli kytketty pois toiminnasta, oli mahdollista käskeä risteyksiä käsin. Liikenneohjattu ohjelmanvalinta kytkettiin pois toiminnasta alla olevalla käskyllä
Tilakysely - Liikennevaloristeyksen tilakyselyn tunnus oli kirjain I Iststand. Tilakysely kertoi valojen toiminnan, valo-ohjelman sekä eräitä muita tilatietoja. Alla oleva tilakysely näytti, että risteys 105 (Mechelininkatu / Arkadiankatu) ja 202 (Abrahaminkatu / Eerikinkatu) olivat molemmat toiminnassa ohjelmassa 9. Risteys 105 kuului risteysryhmiin 5, 24 ja 1 ja lisäksi se kuului ryhmän 1 liikenneohjattuun ohjelmanvalintaan.
Liikennevalojen ajoitus - Risteyksen liikennevalojen ajoitus syötettiin tietokoneelle suunnittain eli opastinryhmittäin. Jokaisen ajosuunnan ja suojatien ajoitus oli erikseen annettava. Alla olevassa käskyssä on asetettu valo-ohjelman 1 ajoitus risteyksen 202 ensimmäiselle opastinryhmälle. Sen mukaan opastinryhmän punainen valo päättyy sekunnilla 7 ja vihreä sekunnilla 37. Huomaa erityisesti opastinryhmän 1 muistipaikka 304 - kaikkien risteysten opastinryhmät oli numeroitu juoksevasti eikä risteyksittäin kuten nykyään on tapana.
Kun liikennevalojen ajoitus oli syötetty tietokoneeseen, se oli aina tulostettava paperille ja huolella tarkistettava, että se oli oikein. Tietokoneessa ei ollut mitään, millä olisi voinut tarkistaa ajoituksen oikeellisuuden.
Sen sijaan risteyskojeen eriaikaisten suuntien välinen opastinvalvonta asetti valot pois toiminnasta, heti kun ajoitus yritti virheellisesti asettaa kaksi eriaikaista suuntaa yhtä aikaa vihreiksi. Opastinvalvonta ei kuitenkaan välttämättä havainnut mahdollisia 1-2 sekunnin virheitä, joten ajoitusten tarkistus oli äärimmäisen tärkeä työvaihe liikennevalojen ajoituksia muutettaessa.
Alla on risteyksen 202 Abrahaminkatu/ Eerikinkatu ajoitus. Ensimmäisellä rivillä on ajoituksen tulostuskäsky, jossa kirjain D viittaa kirjoittimeen Drucken. Toisella rivillä on valojen kiertoaika 60 sekuntia, ohjelmanvaihtopiste (GSP) 20 ja valojen käynnistymispiste (OSP) 13.
Seuraavilla riveillä ovat ajoitukset opastinryhmittäin, ensin punaisen valon loppu eli punakeltaisen alku ja sitten vihreän valon loppu. Ajoitusten kaksi ensimmäistä riviä ovat ajosuuntia ja seuraavat neljä suojateitä. Viimeistä edellinen nollia sisältänyt rivi on varasuunta tulevia tarpeita varten. Aikanaan se käytettiin kun Eerikinkadun suunta jaettiin kahtia koilliseksi ja luoteiseksi tulosuunnaksi.
Viimeisellä rivillä oli lamppuryhmän ajoitus. Lamppuryhmällä kuvattiin ohjauskeskuksen karttataululla vihreän aallon kulku risteyksestä toiseen. Tässä tapauksessa Abrahaminkadun ja Eerikinkadun risteyksen merkkilamppu paloi kirkkaana kun Abrahaminkadun suunnalla oli vihreä valo ja himmeänä kun valo oli punainen. Jos valot olivat pois toiminnasta, merkkilamppu vilkkui.
Myöhemmin 1980-luvulla lamppuryhmän käyttö muutettiin osoittamaan käytössä olevaa ohjelmaa; himmeä valo osoitti, että valo-ohjelma tavanomainen ja kirkas valo, että se oli erikoisohjelma. Nykyään vastaava tieto kuvataan näyttöpäätteen punaisella kolmiolla tai vastaavalla erikoismerkillä.
Liikennetiedot - Tietokoneeseen liitettyjen ilmaisimien eli mittapisteiden avulla oli mahdollista laskea liikennettä. Alla olevassa esimerkissä on viiden mittapisteen liikennemäärä jaettuna 90 sekunnin jaksoihin. Tuorein lukema on alinna. Mittapiste M01 on Mechelinkinkatu keskustaan ennen Pohjoisen Hesperiankadun risteystä. Muut mittapisteet löytyvät liikenneohjatun ohjelmanvalintajärjestelmän kuvasta.
Vasemmalla oleva lukema on mittapisteen todellinen liikennemäärä ja oikealla on aiempien jaksojen perusteella laskettu liukuva keskiarvo. Jälkimmäistä käytettiin liikenneohjatussa ohjelmanvalinnassa, koska sen vaihtelu oli vähäisempää kuin todellisen liikennemäärän. Alimpana on neljännestunnin liikenne yhteensä
Lokikirja - Tietokone kirjasi kaikki päivittäiset tapahtumat, sekä valojen toimintamuutokset että liikennevalojen ajoitusmuutokset lokikirjaan. Lokikirjaan oli myös mahdollista kirjata selväkielisesti esimerkiksi vilkutuksen syy tai muita tilanteeseen liittyviä muistiinpanoja.
Lokikirjoja säilytettiin pitkään, koska niiden perustella annettiin vuosittain kymmeniä lausuntoja siitä, miten valot olivat toimineet tiettyinä aikoina. Tietoja tarvittiin usein esimerkiksi poliisin kolaritutkinnassa.
Yllä olevassa lokikirjaotteessa on aamuruuhkan jälkeisiä ohjelmanvaihtoja sekä risteyksen 118 kytkentä klo 9.27 ensin vilkulle (A) ja sitten lukkoon (BL) asfalttityön takia. Lokistä näkyy myös osa-alueen 3 ajantasaisen ohjelmanvalinnan lopetus, joka oli tehtävä ennenkuin risteys 118 oli mahdollista asettaa vilkulle. Lokin erikoinen merkintä A057/M06=030/M06=026 kertoo, että ajantasainen ohjelmanvalinta oli klo 9.28 päätynyt ohjelmalohkon A049 osoittamaan liikennetilanteeseen mittapisteiden M06=29 ja M01=20 liikennemäärien perusteella. Vastaava tuloste toistuu sitten puolentoista minuutin välein.
Liikennevalotietokone VSR-16004 Vallila vuonna 1974
Tästä pääset FTC 12000 -liikennevalotietokoneen vastaavien käskyjen esittelyyn.