Tutkimuksen aikana käytössä ollut liikennejärjestely Viikintien
liikenneympyrässä, jolloin jokerivalot toimivat vain Pihlajamäentien
suunnan busseille. Kesällä 2003 jokeribussit siirtyivät
Maaherrantielle, jolloin jokerivalot alkoivat toimia
molemmille ajosuunnille - katso kuva nykytilanteesta

Jokerivalot on tutkittu

Viikin liikenneympyrän jokerivalot olivat aikanaan Suomen ensimmäiset jokerivalot. Ne toteutettiin Liikenne- ja viestintäministeriön poikkeusluvalla. Lupaa myöntäessään ministeriö edellytti, että jokerivalojen vaikutukset tutkitaan.

Tutkimuksen teki teknillisen korkeakoulun liikennelaboratorio ja sen tilaaja oli kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto.

Taustaa

Jokerivalojen toimintaa tutkittiin kesällä 2002 videokuvauksin ja kuljettajahaastatteluin. Videokuvauksia nauhoitettiin yhteensä 27 tuntia, jolloin jokerivalojen toiminta saatiin kuvattua 193 kertaa. Lisäksi kuvattiin 374 autoilijaa, joilla oli vilkkuvan punaisen aikana amahdollisuus pysähtyä valoihin tai ajaa niiden ohi.

Autoilijat haastateltiin 25.6.2002 yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen kanssa. Poliisi ohjasi jokerivalojen toiminnan kohdanneita autoilijoita huoltoaseman pihaan, jossa teknillisen korkeakoulun tutkijat haastattelivat heitä. Poliisi ei ollut paikalla haastattelun aikana. Kaikkiaan 469 autoilijaa haastateltiin.

Bussilinjojen 57 ja 68 kuljettajia haastateltiin päätepysäkeillä. Yhteensä 43 kuljettajaa kertoi mielipiteensä jokerivaloista.

Autoilijoiden mielipiteet – haastattelutulokset

Autoilijoista 74% tiesi, että punaisella vilkkuvalolla on pysähdyttävä. Sen sijaan peräti 19 % autoilijoista väitti, että punaisella vilkkuvalolla saa ajaa varovaisuutta noudattaen. Autoilijoista 6% ei osannut vastata kysymykseen.

Kokemus paransi tietämystä: päivittäin risteyksessä ajaneista yhdeksän kymmenestä autoilijasta antoi oikean vastauksen. Sen sijaan ensi kerran jokerivalot kohdanneista autoilijoista vain hieman yli puolet tunsi punaisen vilkkuvalon merkityksen. Vanhemmat autoilijat tunsivat asian huonommin kuin nuoret autoilijat.

Autoilijoiden mielipiteet: Mitä tehtävä punaisella vilkkuvalolla

Autoilijoista vain vajaat puolet tiesi, miksi valot vilkuttavat punaista.

Autoilijoista 46 % tiesi, että valot vilkkuivat punaisina lähestyvän bussin takia. Sen sijaan joka kuudes autoilija uskoi, että valot varoittivat läheisestä metron huoltoraiteesta. Joka neljäs autoilija ei osannut sanoa mitään syytä valojen vilkkumiseen.

Myös tässä kysymyksessä kokemuksesta oli etua: päivittäin risteyksessä ajavista autoilijoista 81 % tiesi, että punaisen vilkkuvalon aikana bussi saa liikennevaloetuuden tai että bussi on tulossa kun taas ensi kerran jokerivalot nähneistä kukaan ei tuntenut asiaa. Vähintään kerran pari kuukaudessa risteyksen kautta ajaneista autoilijoista noin 30% uskoi punaisen vilkkuvalon liittyvän läheisen huoltoraiteen tasoristeykseen.

Vanhemmat autoilijat tunsivat jokerivalot muita paremmin – yli 50 vuotta täyttäneistä autoilijoista vain 6% erehtyi pitämään jokerivaloja rautatien tasoristeysvaloina kun taas alle 30 vuotiaista peräti 28% sekoitti ne tasoristeysvaloihin. Toisaalta taas yli 50-vuotiaiden joukossa oli eniten niitä, joilla ei ollut mitään tietoa asiasta.

Autoilijoiden mielipiteet: Miksi valot vilkuttavat punaista

Jokerivaloja pidettiin parempina kuin kolmivärivaloja.

Puolet autoilijoista katsoi, että jokerivalot sopivat kolmivärivaloja paremmin tämän kaltaiseen ympäristöön. Kolmivärivalojen kannalla oli 42%. Päivittäin jokerivaloista ajaneista 58% kannatti jokerivaloja ja 35% kolmivärivaloja. Muiden vastaajaryhmien mielipiteet menivät varsin tasan. Vanhemmat ikäluokat kannattivat enemmän jokerivaloja kun taas nuoremmat asettuivat enemmän kolmivärivalojen taakse.

Johtopäätelmät autoilijoiden mielipiteistä

Jokerivalojen toiminta tunnettiin kohtuullisen hyvin, varsinkin kun otetaan huomioon, että haastatteluja tehtäessä jokerivalot olivat olleet käytössä vasta puolisen vuotta. Mitä useammin autoilija oli ajanut jokerivalojen läpi, sitä paremmin hän tunsi valojen toiminnan ja tarkoituksen. On ilmeistä, että muutamassa vuodessa jokerivalojen tuntemus lisääntyy huomattavasti.

Tietämys punaisen vilkkuvalon merkityksestä näyttää autoilijoiden keskuudessa hämärtyneen. Vaikka parin viime vuosikymmen aikana rautatietasoristeysten määrä Suomen päätieverkolla on voimakkaasti vähentynyt, niin silti on yllättävää, että näin keskeisen liikennevalon ilmoittamaa ehdotonta ajokieltoa ei tunneta tai uskotaan että vilkkuvasta punaisesta valosta huolimatta saa ajaa eteenpäin varovaisuutta noudattaen.

Autoilijoiden käyttäytyminen – videokuvaustulokset

Viikin jokerivalojen tulos ei ole niin huono kuin ensi näkemältä näyttää. Viikin jokerivalot toimivat kuvausten aikana epävarmalla ilmaisintekniikalla, jolloin valojen turhat vilkutukset olivat yleisiä. Henkilöautot, jotka ajoivat ajokiellon vastaisesti bussiväylää myöten kuten myös väärällä kaistalla ajaneet bussit käynnistivät jokerivalojen toiminnan tarpeettomasti

Punaista vilkkuvaloa vasten ajaminen oli yleisempää liikenneympyrään ajettaessa kuin siitä poistuttaessa. Viikintieltä tulevasta liikenteestä 57% ajoi vasten punaista vilkkuvaloa kun taas Pihlajamäentieltä tulevasta liikenteestä 42% ajoi vasten punaista vilkkuvaloa. Autoilijat ilmeisesti pelkäävät jäävänsä liikenneympyrään muun liikenteen tukkeeksi ja ovat siksi alttiimpia ajamaan vasten punaista vilkkuvaloa.

Koko liikennevirtaa kohden laskettuna vasten punaista vilkkuvaloa ajaneiden autoilijoiden osuus oli 0.9 %.

Valojen toimiessa moitteetta 19 % autoilijoista ajoi vasten punaista vilkkuvaloa.

Sekaannusta lienee lisännyt
tienpitäjän vahingossa
jokerivalojen kanssa
samaan pylvääseen asettama
Metron huoltoraiteesta
varoittava liikennemerkki.
Merkki on sittemmin
kiireesti siirretty
toiseen paikkaan...

Autoilijoiden jokerivalojen huonoon noudattamiseen lienee useita syitä. Valojen epävarma toiminta lienee tärkein, mutta sen ohella seuraavat haastatteluissa esille tulleet syyt ovat vaikuttaneet:

• jokerivalot ovat yllättävät, jos autoilija ei tiedä, mitä ne tarkoittavat
• jokerivalot ovat oudot / huonot
• valoja on hankala havaita
• valoja on vaikeaa havaita kun tulee Viikintieltä
• opastimet ovat liian korkealla, jos pysähtyy kohdalle, ei näe valoja
• valot jäävät turhan kauan vilkkumaan punaista bussin jo mentyä
• valot vilkkuvat välillä turhaan
• raiteet liikenneympyrässä aiheuttavat sekaannusta

Jokerivaloissa voi aiheutua vaarallisia tilanteita silloin jokerivalojen toiminta käynnistyy uudestaan tai jatkuu tavallista pitempään.

Videokuvauksen aikana jokerivaloissa todettiin kaksi tilannetta, joissa autoilijat eivät olleet varautuneet jokerivalojen toistuvaan tai normaalia pidempään toimintaan. Toisessa jokerivalot ehtivät olla pimeinä vain muutaman sekunnin ennen uuden vilkutusjakson käynnistymistä. Toisessa kaksi bussia tuli risteykseen peräkkäin. Molemmissa tapauksissa autoilijat joko lähtivät liikkeelle ennen punaisen vilkutusjakson päättymistä tai ajoivat risteykseen huolimatta uuden vilkutusjakson aloituksesta.

Johtopäätelmät videokuvauksista

Jokerivalojen toimiessa virheellisesti autoilijat toimivat rationaalisesti ja ajavat vasten punaista vilkkuvaloa. Kun aineistosta poistetaan valojen virheellisen toiminnan aikaiset havainnot ja rajoitutaan vain tilanteisiin, jolloin jokerivalot olivat toiminnassa sivusuunnalta pääväylälle liittyvän bussin takia, niin tilanne on valojen noudatettavuuden osalta rinnastettavissa raitiovaunuvaloihin.

Jokerivalojen keskeinen parannuskohde on valojen toimintavarmuuden lisääminen. Jokerivalojen toiminnan epävarmuus aiheutuu huonosti toimivista induktiivisista silmukkailmaisimista. Viikin jokerivalojen liikennejärjestelyt muuttuvat kesän aikana, jolloin risteykseen rakennetaan uudet varmatoimiset ilmaisimet. Tulevien jokeribussien ilmaisintekniikka tulee perustumaan radioviesti-ilmaisuihin, joiden tarkkuus on vielä olennaisesti parempi kuin induktiosilmukkailmaisimien.

Osa vasten punaista vilkkuvaloa ajamisesta on aiheutunut opastimien huonosta havaittavuudesta – liian lähelle risteystä pysähtynyt autoilija ei enää huomaa yli kahden metrin korkeudella olevia valo-opastimia. Jokerivalojen näkyvyyttä voidaan helposti parantaa lisäämällä pienet toisto-opastimet liikennevalopylväiden varteen autoilijan silmänkorkeudelle. Pienistä toisto-opastimista on muualla saatu runsaasti myönteisiä kokemuksia, koska ne näkyvät hyvin autoilijalle myös silloin kun auto on pysäytysviivan kohdalla. Valojen havaittavuutta voidaan entisestään parantaa myös uudenaikaisilla LED-opastimilla.

Autoilijoiden tietämättömyys punaisen vilkkuvalon merkityksestä antaa viitteitä siihen suuntaan, että perinteinen kiinteä punainen valo pysäyttäisi liikenteen paremmin kuin vilkkuva punainen. Muutos edellyttää liikenne- ja viestintäministeriön myöntämän jokerivaloja koskevan poikkeusluvan tarkistamista.

Tilanteet, joissa kaksi bussia saapuu jokerivaloihin pienin aikavälein, saattaa aiheuttaa vaaratilanteita. Tästä syystä jokerivalojen kahden peräkkäisen vilkutusjakson välinen aika on määriteltävä yksikäsitteisesti niin, etteivät autoilijat jälkimmäisen vilkutusjakson takia joudu yllättäviin tilanteisiin. Erityisesti silloin kun busseja saapuu jokerivaloihin kahdesta ajosuunnasta, jokerivalojen pimeäajan vähimmäispituuden määrittely on välttämätöntä.

Bussinkuljettajien mielipiteet – haastattelutulokset

Kuljettajista 95% tiesi, että autoliikenteelle näytetään punaista vilkkuvaloa. He myös tiesivät siihen syyn. Kaksi kuljettajaa ei tuntenut jokerivaloja. Heistä toinen oli ensimmäistä päivää linjalla ja toinen oli ajanut vasta viikon.

Lähes kaikki kuljettajat olivat tietoisia, että heidän oli valojen toiminnasta huolimatta varottava tai väistettävä muuta liikennettä. Kaksi kuljettajaa oli sitä mieltä, että muu liikenne väistää ja yksi sitä mieltä, että kuljettaja voi ajaa risteykseen vasta kun muu liikenne on pysähtynyt.

Kuljettajista 56% piti jokerivaloja paremmin risteykseen sopivina kuin perinteisiä kolmivärivaloja. Kolmannes kuljettajista kannatti kolmivärivaloja. Jokerivalot saavuttivat eniten kannatusta pitempään linjalla ajaneiden kuljettajien keskuudessa.

Johtopäätelmät bussinkuljettajien mielipiteistä

Bussinkuljettajat olivat poikkeuksellisen hyvin sisäistäneet jokerivalojen toiminnan ja periaatteet. Kuljettajiin kohdistunut tiedotuskampanja ennen jokerivalojen käyttöönottoa lienee ollut tähän tärkein syy.

Jokerivalojen parantaminen

Tutkimustulosten ja käytännön havaintojen perusteella jokerivaloja kehitettiin sittemmin monella tavalla:

1. Valojen toimintavarmuutta parannettiin uusilla ilmaisintyypeillä.

HELMI-liikennetelematiikkajärjestelmän radioviesti-ilmaisimet tulevat vähitellen käyttöön kaikilla bussilinjoilla. Ne ovat käytössä jo nyt Jokeribusseissa

2. Punainen vilkkuvalo vaihdettiin kiinteäksi punaiseksi valoksi, koska kiinteä punainen valo on autoilijoille tutumpi ja sitä noudatetaan paremmin kuin yhä harvinaiseksi käyvää punaista vilkkuvaloa.

Liikenne- ja viestintäministeriö muutti kaupunkin esityksestä jokerivaloja koskevaa poikkeuslupaa, jolloin vilkkuva punainen valo voitiin korvata kiinteällä punaisella valolla.

3. Pienet toisto-opastimet asennettiin pylvääseen pääopastimien alapuolelle.

Pienet toisto-opastimet lisättiin valoihin kesällä 2003. Pikkutoisto osuu hyvin pysätysviivalla odottavan autoilijan näkökenttään, johon pääopastin ei välttämättä enää osu.

4.Opastimet vaihdettiin kirkkaiksi LED-opastimiksi

Opastimet uusittiin kesällä 2003. Uudet LED-opastimet erottuvat olennaisesti paremmin kuin perinteiset hehkulamppuopastimet, erityisesti kirkkaina päivinä.

5. Valojen toimintalogiikkaa parannettiin tilanteissa, joissa kaksi bussia saapuu valoihin peräkkäin.

Toimintalogiikka uusittiin kesällä 2003 samalla kun bussit alkoivat kulkea risteyksestä molempiin ajosuuntiin.

6. Tiedotettiin yleisölle jokerivalojen käyttöönotoista

Seuraavat jokerivalot tulivat käyttöön Hernepellontien ja Maaherrantien risteyksessä, Oulunkyläntien ja Maaherrantien risteyksessä, Viikintien ja Viilarintien risteyksessä sekä Eliel Saarisen tien ja Ilkantien liikenneympyrässä. Kaikista julkaistiin aikanaan havainnolliset lehdistötiedotteet.