Jokerivalot

Jokerivalot ovat joukkoliikenteen erityisliikennevalot. Niiden avulla bussi pääsee mahdollisimman nopeasti risteyksen läpi. Muulle liikenteelle jokerivaloista aiheuu aina vähemmän viivytyksiä verrattuna perinteisiin kolmivärisiin liikennevaloihin, joihin on lisätty joukkoliikenteen etuudet

Jokerivalot ovat epätäydellistä valo-ohjausta

Liikennevalojen perinteisen kolmiväriohjauksen rinnalle on 2000- luvun alussa tullut käyttöön uusia epätäydelliseen valo-ohjaukseen perustuvia liikennevalojen toimintatapoja. Näistä tärkein ja laajimmalle levinnein ovat jokerivalot.

Jokerivalot sinänsä eivät ole mikään uusi keksintö, vaan samanlainen valojen toimintatapa on ollut jo vuosikymmeniä käytössä paloasemien ja nostosiltojen kohdalla. Sen sijaan jokerivalojen toiminnan yleisyys - parhaimmillaan muutaman minuutin välein - on lisännyt niiden tunnettavuutta esimerkiksi nostosiltavaloihin verrattuna. Keskivertoautoilija tuskin osuu montaa kertaa elämässään nostosiltavalojen punaisiin valoihin.

Viikintien ja Viilarintien risteyksen jokerivalot

Täydellisessä valo-ohjauksessa tienkäyttäjän rooli on tarkkaan määritelty: punaisella valolla pysähdytään ja vihreällä mennään. Keltainen valo antaa jo pienen harkintamahdollisuuden – ellet voi pysähtyä, saat jatkaa.

Epätäydellisessä valo-ohjauksessa eli jokerivaloissa punainen valo tarkoittaa samaa kuin täydellisessä valo-ohjauksessa - on pysähdyttävä. Sen sijaan keltavilkun tai pimeän opasteen aikana tienkäyttäjä toimii muun liikenteenohjauksen ja liikennesääntöjen mukaan.

Jokerivalojen toimintaperiaate

Bussia risteäviä ajosuuntia ohjataan kolmiaukkoisilla opastimilla, jotka on sijoitettu 10-20 metriä ennen risteystä. Opastimen kaksi ylintä rinnakkain olevaa valoaukkoa ovat punaisia ja niiden alapuolella oleva valoaukko on keltainen.

Oulunkyläntien ja Maaherrantien
risteyksen jokerivalot

Perustilassaan opastimissa ei ole valoa vaan ne ovat pimeinä.

Bussin lähestyessä risteystä jokerivalot näyttävät ensin muutaman sekunnin nopeasti vilkkuvaa keltaista valoa, sitten 3-5 sekuntia kiinteää keltaista valoa ja jäävät lopuksi näyttämään kiinteää punaista valoa. Kiinteän keltaisen valon pituus on riippuvainen nopeusrajoituksesta samalla tavalla kuin kolmiväriliikennevaloilla.

Kun bussi on ohittanut risteyksen, jokerivalot näyttävät jälleen muutaman sekunnin vilkkuvaa keltaista valoa ja palaavat sitten takaisin perustilaansa pimeiksi.

Miksi jokerivalot eikä perinteisiä kolmiväriliikennevaloja

• Vähäliikenteissä risteyksissä liikennevalot aiheuttavat turhaa ajanhukkaa ja lisäävät autojen polttoaineen kulutusta
• Jokerivalojen liikennevaloetuus on yksinkertainen
• Muulle liikenteelle jokerivalojen liikennevaloetuus aiheuttaa pienimmät mahdolliset lisäviivytykset
• Jokerivalojen rakentaminen maksaa vain noin neljänneksen perinteisten liikennevalojen rakentamisesta.

Liikenneturvallisuus

Liikenneturvallisuuden kannalta on tärkeää, että jokerivalojen opastimet ovat riittävän etäällä risteyksen suojatiestä. Tämä poistaa valon takana odottavalta autoilija mielikuvan siitä, että valo-ohjaus koskisi myös risteyksessä olevia suojateitä. Myös se, etteivät liikennevalot missään vaiheessa näytä kenellekään vihreää valoa, estää virheelliset tulkinnat valojen toiminnasta.

Bussin kulkusuunnalle ei näytetä ajolupaa. Tästä syystä bussin kuljettajan on varmistettava, että muu liikenne on pysähtynyt ennenkuin hän ajaa risteykseen.

Jalankulkijoille jokerivaloissa ei näytetä mitään valoa. Jalankulkijoiden valo-ohjaus ei yleensä ole tarpeen, koska jalankulkijoita on vähän, mutta myös sen takia, että tällaissa tilanteissa jalankulkijat yleensä varovat lähestyvää bussia - erityisesti jokeribussia, koska se on maalattu erityisellä tunnusvärillä. Tarvittaessa myös jalankulkijoille voidaan asettaa valo-opastimet VAROVA-liikennevalojen tapaan.

Jokerivalojen opastinsijoituksen periaate

Jokerivalot Eliel Saarisen tien
liikenneympyrässä

Jokerivalojen poikkeusluvat

Jokerivaloja varten Helsingin kaupunki haki ja sai Liikenne- ja viestintäministeriöltä poikkeusluvan. Maaliskuun 23. päivänä 2000 myöntämässään poikkeusluvassa ministeriö toteaa seuraavaa:

[..] Hakemuksen liitteessä olevan kuvauksen mukaan täydellisen liikennevalo-risteyksen rakentaminen vähäliikenteiseen risteykseen vain jokeribussin takia on raskas toimenpide - sekä rakennuskustannusten että aikaa myöten myös liikennevalojen käyttökulujen osalta. Täydelliset liikennevalot lisäisivät kohtuuttomasti muun liikenteen viivytyksiä ja polttoaineen kulutusta.

[..] Liikenneministeriö on tänään päättänyt, että Helsingin kaupungissa voidaan kokeilutarkoituksessa käyttää hakemuksen liitteenä olevan suunnitelman mukaista liikennevalojärjestelyä, joka ei kaikilta osin ole liikenneministeriön tieliikenteen valoista antaman päätöksen mukainen.

[..] Tämä lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun, ellei sitä ennen tapahtuneen onnettomuuskehityksen tai muusta vastaavasta syystä ole aihetta päättää toisin. Liikennesuunnittelu-osaston tulee aikanaan toimittaa liikenneministeriölle raportti liikennevalojärjestelyistä saaduista kokemuksista.

Jokerivalojen toimintaa koskeneen tutkimuksen tulosten perusteella liikennesuunnitteluosasto haki 19.3.2004 muutosta jokerivaloja koskevaan poikkeuslupaan:

[..] Selvityksen eräs keskeinen havainto oli, että autoilijat tuntevat verraten huonosti vilkkuvan punaisen liikennevalon merkityksen. Siitä huolimatta, että Helsingissä yleisesti käytössä olevissa raitiovaunuvaloissa kuten myös rautatien tasoristeyksissä olevissa liikennevaloissa käytetään punaista vilkkuvaloa, niin noin viidesosa haastatelluista kuljettajista katsoi, että punaisen vilkkuvalon aikana saa ajaa risteykseen kunhan noudattaa riittävää varovaisuutta.

Tämän perusteella liikennesuunnitteluosasto esittää, että liikenne- ja viestintäministeriö tarkentaisi myöntämäänsä jokerivaloja koskevaa poikkeuslupaa siten, että jokerivalojen yhteydessä käytettäisiin vilkkuvan punaisen valon asemesta kiinteää punaista valoa.

Liikennesuunnitteluosaston käsityksen mukaan kiinteän punaisen valon käyttö jokerivaloissa lisäisi niiden noudatettavuutta, koska kiinteän punaisen valon merkitys tunnetaan olennaisesti vilkkuvaa punaista valoa paremmin.

Liikenneministeriö antoi jo 17.6.2004 kaupungille poikkeusluvan tehdä haluamansa muutoksen jokerivaloihin todeten lakonisesti seuraavaa:

[..] Koska vilkkuvan punaisen valon ymmärtämisessä ja noudattamisessa näyttää olevan ongelmia, liikennesuunnitteluosasto on esittänyt, että vilkkuvan punaisen valon sijaan käytettäisiin kiinteää punaista valoa.

Liikenne- ja viestintäministeriö on tieliikennelain 50§:n 2.momentin nojalla päättänyt, että Helsingin kaupunki voi tehdä hakemuksessa esitetyn muutoksen Jokeriliikennevaloihin. Myös tämän muutoksen vaikutuksia tulee seurata ja raportoida niistä liikenne- ja viestintäministeriötä. Muutoin noudatetaan aikaisempaa poikkeuslupapäätöstä.

Jokerivalot ja raitiovaunuvalot

Jokerivalot ja raitiovaunuvalot toimivat lähes samalla tavalla. Ainoa ero on punaisessa valossa: jokerivaloissa se on kiinteä, mutta ratikkavaloissa punainen valo vilkkuu. Punaisen valon vilkkuminen liittyy Wienin kansainväliseen sopimukseen, jonka mukaan kiskoliikenteen yhteydessä on käytettävä punaista vilkkuvaloa. Jos risteyksessä ajaa sekä ratikoita että busseja kuten Simonkadun ja Annankadun risteyksessä, käytetään jokerivaloja.

Jokerivalot tänään

Helsingin ensimmäiset jokerivalot tulivat käyttöön vuonna 2002. Lisää rakennettiin Jokerilinjan varrelle vuonna 2006. Kartassa ovat Helsingin jokerivalot (vuoteen 2010 mennessä). Tampereen ensimmäiset jokerivalot tulivat käyttöön Hervantaan vuonna 2006.

Toistaiseksi jokerivalojen käyttö muualla Suomessa vaatii vielä ministeriön poikkeusluvan, koska jokerivaloja koskevat säädökset eivät vielä sisälly liikenne- ja viestintäministeriön liikennevaloasetukseen. Sen sijaan jokerivalojen edeltäjää - ratikkavaloja - koskevat säädökset kirjattiin asetukseen jo vuonna 2001.

Lisää jokerivaloista

Jokerivalot Viikissä toiminnassa (ajkaijanaho 12.7.2009) YouTube

Jokerivalot Simonkadulla toiminnassa (Andryyl 25.6.2011) YouTube

Jokerivalot Olympiasatamassa toiminnassa (Andryyl 21.10.2010) YouTube