OIVA-liikennevalot Koskelantien ja Ilmattarentien risteyksessä
OIVA - osittaiset liikennevalot
Monimutkaisissa risteyksissä liikennevalot toimivat usein jäykästi. Valo-ohjauksen tarvitaan paljon vaiheita, jolloin odotusajat punaisen valon takana kasvavat tuskastuttavan pitkiksi. Tällaisissa risteyksissä liikenteen sujuvuutta voidaan parantaa uudella ohjaustavalla OIVA - Osittainen valo-ohjaus.
Taustaa
Liikennevalo-ohjauksen kulmakivi on risteävien ajosuuntien vihreän valon eriaikaisuus. Monimutkaisiin risteyksiin, joissa on paljon tulosuuntia, syntyy tästä syystä lukuisia vaiheita. Valojen kierto käy hitaaksi ja odotusajat punaisissa valoissa kasvavat. Erityisen hankalia ovat risteykset, joissa muutaman vähäliikenteisen suunnan vihreän valon aikana kaikelle muulle risteyksen liikenteelle joudutaan näyttämään punaisista valoa. Kansankielinen sanonta on osuva: "liikennevalot eivät pelaa".
Monimutkaisissa risteyksissä liikennevalot saadaa pelaamaan hyvin kieltämällä vähäliikenteisiä ajo- tai kääntymissuuntia. Tämä on tyypillistä niin Helsingissä kuin muuallakin maailmassa - esimerkiksi monissa pääkatujen risteyksissä vasemmalle kääntyminen on kielletty tai sitten sivukadulta on pakko ajaa vain oikealle. Näillä keinoin liikennevalojen vaiheiden määrä vähenee kolmeen tai joskus jopa kahteen, jolloin liikenteen sujuvuus paranee dramaattisesti verrattuna siihen että vaiheita olisi neljä tai viisi.
Kääntymiskiellot eivät ole aina mahdollisia: ne lisäävät ajomatkoja, koska niiden takia kuljetajat joutuvat kiertämään pitkiä matkoja puhumattakaan tilanteista, joissa perille pääsyyn ei kertakaikkiaan ole muita reittivaihtoehtoja.
OIVA-valot ovat oiva ratkaisu
OIVA-liikennevalot ovat tarkoitetut monimutkaisiin risteyksiin. OIVA-valojen avulla liikennevaloihin saadaan vähemmän vaiheita ja näin parannetaan liikenteen sujuvuutta.
OIVA-valoissa vähäliikenteiselle ajosuunnalle voidaan näyttää vilkkuvaa keltaista valoa samaan aikaan sitä risteävän ajosuunnan tai suojatien vihreän valon aikana. Suunta, jolle näytetään vilkkuvaa keltaista valoa, on aina väistämisvelvollinen vihreällä valolla ohjattavaan suuntaan nähden. Vilkkuvan keltaisen valon jälkeen suunnalle näytetään punaista valoa, jolloin risteykseen ei saa ajaa.
OIVA-valojen toiminta vähäliikenteisen suunnan kuljettajan silmissä on siten seuraava (Tieliikenneasetus 4.luku §22-23 mukaillen)
Risteykseen ei saa ajaa
(ei saa sivuuttaa pääopastinta, opastin punaisella)
Risteykseen saa ajaa noudattaen erityistä varovaisuutta
(opastin vikkuvalla keltaisella)
Risteykseen ei saa ajaa
(ei saa sivuuttaa pääopastinta, opastin kiinteällä keltaisella)
Jos ajoneuvo kuitenkin on ehtinyt niin pitkälle, ettei sitä valon vaihtuessa keltaiseksi voida vaaratta pysäyttää, saa se sivuuttaa pääopastimen ja pysäytysviivan.
Risteykseen ei saa ajaa
(ei saa sivuuttaa pääopastinta, opastin punaisella)
OIVA-valot Helsingissä
Helsingissä oli vuoden 2010 lopussa kahdessa risteyksessä: Koskelantien ja Ilmattarentien risteyksessä sekä Vilhonkadun ja Mikonkadun risteyksessä, katso kartta.
Koskelantie / Ilmattarentie
Koskelantien ja Ilmattarentien risteyksen OIVA-valot lisäävät Koskelantien liikenteen sujuvuutta. Ilman OIVA-valoja Ilmattarentien liikenne olisi ohjattava kahdessa vaiheessa. Myös Ilmattarentien ylittävän suojatien valo-ohjaus olisi hankalaa, koska suojatiellä ei voi olla vihreää valoa Koskelantieltä idästä oikeaan Ilmattarentielle kääntyvän autoliikenteen vihreän valon aikana. Ja taas erilliselle oikealle kääntyvän liikenteen nuoliohjaukselle ei Koskelantielle olisi mahtunut omaa kaistaa.
Ilman OIVA-valoja olisikin syntynyt absurdi tilanne: pieni risteys olisi ollut pullonkaula Hakamäentien ja Koskelantien liikenteelle. Katso tästä, miten hankalaksi risteyksen valo-ohjaus olisi käynyt, jos OIVA-valojen asemesta olisi käytetty perinteistä kolmiväriohjausta.
Koskelantien ja Ilmattarentien liikennevalovaiheet
Ilmattaentien ja Koskelantien risteyksen OIVA-valot tulivat käyttöön 14.9.2009
Mikonkatu / Vilhonkatu
Mikonkadun ja Vilhonkadun risteyksen
OIVA-liikennevalot
Mikonkadun ja Vilhonkadun risteyksen OIVA-valot tulivat käyttöön 25.8.2008.
OIVA-valot muualla
Suomen ensimmäiset OIVA-valot tulivat käyttöön Turussa Yliopistokadun ja Aurakadun risteyksessä vuonna 2001. Ne ohjaavat kävelykadulta poistuvaa huoltoliikennettä. Liikennevaloja tarvittiin, koska Aurakadun mäkeä alaspäin ajava bussiliikenne on vilkasta. Ilman OIVA-valoja kävelykadun tulosuunnan ylittävällä suojatiellä olisi aina oltava punainen valo samaan aikaan kuin Yliopistokadulta ajavalle liikenteelle näytettäisiin vihreää valoa ja päinvastoin.
Myös muualla maailmassa käytetään OIVA-tyyppisiä liikennevaloja. Esimerkiksi Pariisin suurilla bulevardeilla on muutamia kuusihaaraisia risteyksiä, joiden liikennevalot toimivat OIVA-valojen tapaan. Pääkadun vihreän valon aikana muille tulosuunnille näytetään punaista valoa. Toiseksi tärkeimmän kadun vihreän valon aikana vähiten tärkeälle kadulle näytetään vilkkuvaa keltaista valoa. Näin monimutkaisten risteysten liikennevalot saadaan toimimaan kahdessa vaiheessa, jolloin liikenteenvälityskyky on riittävä suurillekin liikennemäärille.
Lopuksi
OIVA-valot on hyvä esimerkki liikennevalo-ohjaksen uusista mahdollisuuksista. Ne jättävät kuljettajille enemmän harkintavaltaa: ajo kielletään vain kun se on vaarallista ja muulloin annetaan kuljettajan toimia oman harkintansa mukaan liikennesääntöjä noudattaen. Vastaavia esimerkkejä tällaiseen osittaiseen valo-ohjaukseen perustuvista liikennevaloista ovat keskustan BePolite –polkupyörävalot sekä joukkoliikennettä nopeuttavat Jokerivalot ja ratikkavalot.