Jalankulkijan vilkkuvihreä Lasipalatsin suojatiellä
Jalankulkijan vilkkuvihreä Lasipalatsin suojatiellä

Jalankulkijan vilkkuvihreä

Jalankulkijan vilkkuvihreä kertoo jalankulkijoille, että vihreä valo vaihtuu kohta punaiseksi. Vilkkuvihreä aikana jalankulkija saa vielä lähteä ylittämään katua, mutta silloin on käveltävä ripeästi.

Mikä on jalankulkijan vilkkuvihreä

Jalankulkijan vilkkuvihreä on jalankulkijan kiinteän vihreän ja punaisen valon välissä oleva liikennevalojen vaihtumisjakso. Se on osa jalankulkijan suoja-aikaa. Vilkkuvihreä on samalla myös osa jalankulkijan vihreästä ajasta, joka muodostuu kiinteästä vihreästä ja vilkkuvihreästä.

Jalankulkijan vilkkuvihreän määrittely
Jalankulkijan vilkkuvihreän määrittely

Miksi jalankulkija tarvitsee vilkkuvihreän

Vilkkuvihreä vähentää tilanteita, joissa jalankulkijan vihreä valo vaihtuu kesken kadunylityksen punaiseksi.

Alunperin vilkkuvihreää ei ole käytetty jalankulkijan valo-ohjauksessa. Vilkkuvihreä pidentää pitkien suojateiden vihreää, koska osa aiemmasta punasuoja-ajasta muuttuu vilkkuvihreäksi. Vilkkuvihreän avulla jalankulkija, joka lähti liikkeelle vihreän valon alussa, ehti vihreän aikana pitemmälle, useimmiten koko kadun ylitse.

Myös lyhyillä suojateillä jalankulkijan vihreä valo pidentyy. Tällä ei kuitenkaan ole kovin suurta merkitystä, sillä jo ennen vilkkuvihreää vihreän valon alussa liikkeelle lähteneet jalankulkijat olivat ehtineet ylittää koko kadun vihreän aikana.

Mitä muuta etua on vilkkuvihreästä

Vilkkuvihreästä on hyötyä sekä jalankulkijoille että polkupyöräilijöille.

Hitaasti kulkeva jalankulkija

Hitaasti kulkevien jalankulkijoiden stressi vähenee - monet vanhemmat jalankulkijat kuvittelevat yhä, että vihreän valon aikana on ehdittävä koko kadun ylitse. He eivät muista vihreän valon jälkeen tulevaa suoja-aikaa, jonka aikana autoille näytetään punaista valoa.

Koska vilkkuvihreä pidentää jalankulkijan vihreää valoa, niin entistä useammin myös vanhemmat jalankulkijat ehtivät koko kadun ylitse vihreän aikana.

Kiirehtivä jalankulkija

Kadunylitykseen käytettävissä oleva vihreä aika kasvaa - Jalankulkija voi aloittaa kadunylityksen vilkkuvihreän aikana, mutta silloin hänen on käveltävä ripeästi.

Koska lähes kaikki jalankulkijat kävelevät nopeammin kuin vilkkuvihreän mitoituksen kävelynopeus 1.2 m/s, niin vilkkuvihreä lisää jalankulkijoille varattua ylitysaikaa ja samalla vähentää odotusta punaisissa valoissa.

Kääntyvä auto väistää jalankukijaa

Kääntyvät autot väistävät paremmin jalankulkijoita - Kääntyvien autojen kuljettajat antavat herkästi äänimerkkejä samanaikaisesti katua ylittäville jalankulkijoille sen jälkeen kun jalankulkijoiden vihreä valo on vaihtunut punaiseksi. Jalankulkijoista tämä on vähintäänkin epämielyttävää, koska useimmiten he kuitenkin ovat aloittaneet ylityksensä vihreän valon aikana.

Koska myös kääntyvä autoilija näkee vilkkuvihreän, on hänen helpompi ymmärtää, että jalankulkija on lähtenyt ylitykseen asianmukaisesti vihreän valon aikana.

Pyöräilijä ei aja tahattomasti vasten punaista

Pyöräilijät eivät joudu ajamaan tahattomasti vasten punaista - Monilla pyöräteillä pyöräilijät noudattavat jalankulkuopastimia. Valon vaihtuessa punaiseksi pyöräilijä saattaa olla jo niin lähellä suojatietä, ettei enää millään ehdi pysähtyä vaan joutuu ajamaan tahtomattaan vasten punaista valoa. Tilanne olisi siis sama, jos autoilla ei olisi keltaista valoa.

Koska vilkkuva vihreä antaa pyöräilijälle ennakolta tiedon valon vaihtumisesta punaiseksi, niin pyöräillijällä on mahdollisuus pysähtyä ja hän voi välttyä ajamasta vasten punaista valoa.

Vilkkuvihreä Euroopassa

Liikennevalot Hollannissa

Jalankulkijan vilkkuvihreä on mainittu kansainvälisessä liikennemerkkejä ja liikennevaloja koskevassa Wienin sopimuksessa. Se on käytössä tai sitä on mahdollista käyttää ainakin seuraavissa Euroopan maissa (vuonna 2001) Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Iso-Britanniassa, Itävallassa, Unkarissa, Norjassa, Ruotsissa, Venäjällä ja Virossa. Lisäksi villkuvihreä on rajoitetusti käytössä Portugalissa, Ranskassa ja Sveitsissä.

Vilkkuvihreä Suomessa

Jalankulkijan vilkkuvihreä tuli käyttöön Suomessa vuoden 2002 alusta, jolloin se otettiin mukaan liikenne- ja viestintäministeriön liikennevaloasetukseen (1012 - 15.11.2001)

Sitä ennen vilkkuvihreää oli kokeiltu Helsingissä vuonna 2000. Vilkkuvihreä sisällytettiin liikennevalopäätökseen pitkälti Helsingissä saatujen myönteisten kokemusten perusteella. Sittemmin vilkkuvihreän käyttö on laajentunut kaikkialle maahan.

Vilkkuvihreän käyttömahdollisuus on kaikissa nykyaikaisissa liikennevalojen ohjauskojeissa. Eräisiin vanhoihin 1980-luvulla käyttöönotetuihin ohjauskojeisiin vilkkuvihreää ei tuolloin kannattanut taloudellisesti lisätä. Tällaiset ohjauskojeita ei nykyään (vuonna 2010> juuri enää ole käytössä.

Vilkkuvihreän mitoitus

Jalankkulkijan vilkkuvihreän pituuden mitoituksesta on Suomessa käytössä kaksi ohjetta - Helsingin kaupungin ja Tiehallinnon (nykyisen Liikenneviraston). Tavallisilla suojateillä ohjeet johtavat samaan tulokseen.

HELSINGIN KAUPUNKI

  • Vilkkuvihreän kesto on 3 - 8 sekuntia suojatien pituuden mukaan.
  • Vilkkuvihreän vähimmäispituus on 2.5 s
  • Vilkkuvihreää ei käytetä suojateillä, joiden pituus on alle 6 metriä (suoja-aika alle 6s).
  • Muilla suojateillä vilkkuvihreä pituus määräytyy seuraavasti:

Kiinteän vihreän valon alussa liikkeelle lähtevä jalankulkija ehtii nopeudella 0.8 m/s ylittää koko kadun ennen autojen vihreää valoa

Vilkkuvihreän alussa liikkeelle lähtevä jalankulkija ehtii nopeudella 1,2 m/s poistua ajoradalta ennen autojen vihreää valoa

Punaisen valon alussa jalankulkija ehtii nopeudella 2.0 m/s poistua ajoradalta ennen autojen vihreää valoa

Tiedot vuodelta 2010


TIEHALLINTO (Liikennevirasto)
LIVASU 2005 ( luku 7H-1.2)

  • Vilkkuvihreän vähimmäispituus on 2.5 s
  • Vilkkuvihreää voidaan käyttää kun jalankulkijan vaihtumisaika on vähintään 6 sekuntia.
  • Vilkkuvihreä pituus määräytyy seuraavasti:

Vihreän ja vilkkuvihreän aikana jalankulkija ehtii kävelynopeudella 1.2 m/s ylittää koko suojatien

Suoja-ajan (vilkkuvihreän ja punasuoja-ajan) aikana jalankulkija ehtii nopeudella 1,2 m/s (pitkillä suojateillä 1.4 m/s) poistua ajoradalta ennen autojen vihreää valoa.
 
Minimivihreä yksiosaisella suojatiellä on vähintään 8 s.

Laskentatavat johtavat hieman erilaisin ajoituksiin kuten seuraavat esimerkkikuvat 24 metrin pituiselta korokkeettomalta suojatieltä osoittavat.

Helsingin mitoitus määrittelee kaikki ajoitusjaksot yksikäsitteisesti. Lähtökohta on jalankullle koko kadunylitykseen varattu aika, suoja-aika sekä punasuoja-aika. Vihreä ja vilkkuvihreä määräytyvät näiden perustella. Helsingin vilkkuvihreän mitoituksen yksityiskohdat on kuvattu täällä.

Jalankulkijan vilkkuvihreän pituuden mitoitustapa Helsingissä
Jalankulkijan vilkkuvihreän pituuden mitoitustapa Helsingissä

LIVASUN mitoitus määrittelee [minimi]vihreän ja vilkkuvihreän yhteenlasketun pituuden sekä suoja-ajan. Lisäksi määritellään [minimi]vihreän vähimmäispituus. Vilkkuvihreän ja punasuoja-aijan pituudet jäävät määrittelemättä, joskin liitetaulukon perusteella voidaan olettaa, että niiden pituussuhde olisi sama kuin Helsingin kaupungilla eli 2:3. Tämän perusteella mitoitus olisi normaalipituisella suojatiellä sama kuin Helsingissä. Sen sijaan pitkällä suojatiellä vilkkuvihreä olisi lyhyempi.

LIVASU ei edellytä, että vilkkuvihreää käytetä, vaan toteaa, että sitä voidaan käyttää kun jalankulkijan vaihtumisaika on vähintään kuusi sekuntia. Sen sijaan Helsingissä vilkkuvihreä on aina käytössä, ellei suojatie ole niin lyhyt, että sen suoja-aika on alle 6 sekuntia.

Jalankulkijan vilkkuvihreän pituuden mitoitustapa LIVASUN mukaan
Jalankulkijan vilkkuvihreän pituuden mitoitustapa LIVASUN mukaan

Korokkeellisilla suojateillä vilkkuvihreä mitoitetaan pääpiirteittäin samoilla periaatteilla. Helsingin kaupunki käyttää korokkeellisilla suojateillä kävelynopeuden 0.8 m/s asemesta nopeutta 0.9 m/s. LIVASU ei tee vastaavaa korjausta.