Mikä on yhteenkytkentäkaavio

Liikennevalojen yhteenkytkentäkaavio on graafinen kuvaus siitä. miten katujakson liikennevalot on tahdistettu. Usein liikennevalojen yhteenkytkentää kutsutaan myös vihreäksi aalloksi. 

Vihreää aaltoa varten liikennevalot ajoitetaan siten, että peräkkäisten risteysten vihreä valo syttyy ja sammuu liikenteen etenemisen mukaisessa tahdissa.

Samanaikainen vihreä aalto molempiin ajosuuntiin on mahdollinen vain jos liikennevalojen kiertoaika, liikenteen ajonopeus ja liikennevaloristeysten keskimääräinen välimatka ovat sopivat. Käytännössä tämä edellyttää, että valo-ohjatut risteykset ovat harvassa, keskimäärin 400 - 500 metrin etäisyydellä toisistaan. Helsingin liikenteenohjauskeskuksen internetsivulla osoitteessa www.hel2.fi/liikenteenohjaus/liikennevalot/vihreaaalto.asp on kattava esitys vihreän aallon toteutusmahdollisuuksista.

Seuraava esitys jatkaa tästä aiheesta. Se käsittelee tilanteita, joissa vihreä aalto joudutaan katkaisemaan. Myös tämä tarkastelu on yksinkertaistettu, koska siinä ohitetaan esimerkiksi risteyksen sivusuunnilta mukaan liittyvä liikenne tai sivusuunnalle poistuva liikenne. Näiden vaikutusta liikennevalojen vihreään aaltoon on käsitelty lyhyesti kohdassa vihreän aallon ennakkoajat ja toissijaiset vihreät aallot.

Yhteenkytkentäkaavion perusteet

Liikennevalojen yhteenkytkentä kuvataan matka-aika -kaaviolla. Kaavion vaaka-akselilla kulkee matka risteyksestä toiseen ja pystyakselilla kulkee aika.  

Kukin risteys merkitään kaavioon kahdella pystyviivalla, jotka osoittavat kummankin ajosuunnan pysäytysviivojen paikan. Alla olevassa kuvassa on kolme risteystä.

Liikennevalojen kiertoaika merkitään kaavion poikki kulkevalla vaakaviivalla. Tavallisesti yhteenkytkentäkaavioon piirretään kaksi tai kolme liikennevalokiertoa. Alla olevassa kuvassa on kaksi kiertoa 

Liikennevaloristeysten kautta kulkeva auto kuvataan vinolla nousevalla viivalla eli kulku-uralla (trajektorilla). Sen kaltevuus osoittaa auton nopeuden. Nopeasti kulkeva auto piirretään loivalla viivalla ja vastaavasti hitaasti kulkeva auto jyrkällä viivalla.

Liikennevaloristeyksen vihreä aika osoitetaan kaaviossa leveällä pystyviivalla, joka merkitään risteyksen pysäytysviivan kohdalle.

Yhteenkytkentäkaaviossa A-suunnan (vasemmalta oikeaan) suoraan ajavan liikenteen vihreä merkitään vasemmanpuoleisen pysäytysviivan kohdalle ja B-suunnan (oikealta vasempaan ) suoraan ajavan liikenteen vihreä vastaavasti oikeanpuoleisen pysäytysviivan kohdalle. 

Kääntyvien ajosuuntien vihreät merkitään ajosuunnassa ennen suoraan ajavan liikenteen vihreää. Sivusuuntien vihreät merkitään pysäytysviivojen väliin.

Kaavion havainnollisuutta voidaan parantaa merkitsemällä eri suuntien vihreät eri väreillä. Esimerkiksi A-suunnassa on käytetty vihreän ja B-suunnan sinisen eri sävyjä. Vastaavasti sivusuunnissa vihreät ajat on merkitty keltaisen ja punaisen eri sävyillä.   

Yhdistämällä pääkadun risteysten vihreiden alkupisteet ja vastaavasti loppupisteet toisiinsa syntyy vinosti ylöspäin kulkeva "putki", jota kutsutaan vihreäksi aalloksi. Sen kaltevuus kuvaa vihreän aallon nopeutta; mitä loivempi putki on, sitä nopeampi on vihreä aalto ja päinvastoin mitä jyrkempi putki on, sitä hitaammin autot joutuvat ajamaan vihreässä aallossa.

Jatkuu - Yhteenkytkentäkaavion erikoispisteet