Lyhyt lisäkaista

Muistithan, ettei KSUHDE ota huomioon lisäkaistan välityskyvyn laskennassa liikenteen satunnaisuutta eikä autojonon jonon kasvua, joka jatkuu vielä vihreän valon alussa.

Kun lisäkaistalle kertyvä autojono ei mahdu omalle kaistalleen vaan jatkuu viereiselle kaistalle asti, lisäkaistaosuuden liikenteenvälityskyky alenee verrattuna täysmittaisiin kaistoihin.

Samalla myös viereisen kaistan välityskyky alenee, koska lisäkaistalle jonottava liikenne estää viereisen kaistan liikenteen vapaan purkautumisen.

Oikeaan kääntyvälle lyhyelle lisäkaistalle jonottavat siniset autot
häiritsevät suoraan ajavan kaistan vihreitä autoja.

KSUHDE ottaa huomioon lyhyen lisäkaistan aiheuttaman ominaisvälityskyvyn alenemisen kahdella tavalla:

• Lisäkaistan pituus - merkitään sarakkeeseen Pituus
• Viereinen ajosuunta - merkitään sarakkeeseen Vieri, jos risteyksen tulosuunnassa useita ajosuuntia, jotka voivat käyttää yhteistä ennen lisäkaistaosuutta olevaa kaistaa, katso esimerkkejä . Muutoin sarake jää tyhjäksi.

Lisäkaistaosuus on yhtä ja samaa ajosuuntaa

Lisäkaistan vaikutus on riippuvainen siitä, miten hyvin autot ovat jakautuneet tulosuunnan eri kaistoille. Jakautuma voi vaihdella risteyksen jälkeisten liikennejärjestelyjen mukaan. KSUHDE olettaa, että jakautuma on liikenteenvälityskyvyn kannalta edullisin eli autot ovat jakautuneet eri kaistoille tasaisesti (suhteessa kaistan ominaisvälityskykyyn). Jos erot ovat merkittävät, tulosuunta on syytä jakaa kahdeksi ajosuunnaksi ja käyttää yhteisen suunnan asetusta.

Lisäkaistan liikenteenvälityskyky on riippuvainen siitä, riittääkö lisäkaistan pituus ajosuunnan yhden kierron keskimääräiselle liikenteelle.

Jos liikenne mahtuu lisäkaistalle, vihreän ajan laskenta palautuu tavalliseksi ajosuunnan aikatarpeen laskennaksi

Jos liikenne ei mahdu lisäkaistaosuudelle, ajosuunnan tarvitsema vihreä aika lasketaan kahdessa osassa seuraavasti:

• Vihreän ajan alkuosa lasketaan lisäkaistaosuudelle mahtuvan liikenteen mukaan.
• Vihreän ajan loppuosa lasketaan yhdellä kaistalla alentuneen ominaisvälityskyvyn mukaan.

Lisäkaistaosuudella on useita tulosuuntia ja yhteinen jatkokaista

Kun lisäkaistaosuus kuuluu kahteen eri ajosuuntaan, joilla on yhteinen kaista ennen lisäkaistaosuutta ja vähintään toisen ajosuunnan liikenne ei mahdu kaistalleen, lisäkaista vaikuttaa liikenteenvälityskykyyn. Vaikutus on riippuvainen paitsi lisäkaistan pituudesta myös siitä, missä järjestyksessä kummankin ajosuunnan autot saapuvat risteykseen. KSUHDE laskee keskimääräisen vaikutuksen, joka käytännössä voi vaihdella paljon enemmän kuin tilanteessa, joissa koko lisäkaistaosuus on yhtä ja samaa ajosuuntaa.

Kun tulosuunnalla on useita ajosuuntia (opastinryhmiä), lisäkaistan pituuden mitoituksessa on tarkistettava kaksi asiaa:

• Lisäkaistalle on mahduttava - lisäkaistan pituus mitoitetaan siten, että sen liikenne mahtuu omalle kaistalleen eikä ulotu viereiselle kaistalle.
• Lisäkaistalle on päästävä - lisäkaistan pituus mitoitetaan siten, että lisäkaistan liikenne pääsee aina omalle kaistalleen huolimatta viereisen kaistan jonosta.

Liikenteen ollessa välityskyvyn alapuolella, ehdot eivät yleensä tuota ongelmia. Sen sijaan ruuhka-aikana tilanne on toinen: jälkimmäisestä ehdosta ei välttämättä kannata pitää kiinni, sillä se johtaa helposti tarpeettoman pitkiin lisäkaistoihin.

Liikenteenvälityskyky on riippuvainen siitä, mahtuuko ajosuunnan yhden kierron liikenne lisäkaistaosuudelle.

A) Jos molempien ajosuuntien liikenne mahtuu lisäkaistaosuudelle, aikatarve lasketaan tavalliseen tapaan. Lisäkaistalla ei ole vaikutusta kummankaan ajosuunnan liikenteenvälityskykyyn.

B) Jos vain toisen ajosuunnan liikenne ei mahdu lisäkaistaosuudelle vaan ulottuu erkanemiskohdan yli, KSUHDE laskee ajosuuntien vihreän ajan tarpeen seuraavan ajatusmallin mukaan:

• Kun liikenteen S (suoraan ajavat autot) täyttävät lisäkaistaosuuden, liikenne V (vasemmalle kääntyvät autot) ei enää pääse lisäkaistaosuudelle. Osa liikenteestä V jää tämän takia yhteiseen jonoon liikenteen S kanssa.
• Liikenteen S vihreän ajan tarve lasketaan kahdessa osassa: alkuosa lasketaan lisäkaistaosuudelle mahtuneen liikenteen mukaan ja loppuosa yhteiskaistaosuudelle jääneen liikenteen S ja V mukaan.
• Liikenteen V vihreän ajan tarve lasketaan tavalliseen tapaan, koska liikenne V mahtuu omalle yhteiskaistaosuudelle ja purkautuu oman vihreänsä aikana. Laskentatapa vastaa siten tyypillistä nuoliopastimella ohjattavaa ajosuuntaa, jonka vihreä on vaiheen lopussa tai vaiheen alussa. KSUHDE merkitsee suunnan kohdalle kirjaimen 'E' osoittamaan, että ajosuunnan pääsy omalle lisäkaistalle on ajoittain toisen ajosuunnan jonon takia estetty.

C. Jos kummankaan ajosuunnan liikenne ei mahdu lisäkaistaosuudelle, aikatarve on entistä riippuvaisempi siitä, missä järjestyksessä eri ajosuuntien liikenne saapuu jonoon ja erityisesti siitä, koska ajo lisäkaistalle estyy.

KSUHDE laskee aikatarpeen tarpeen seuraavan yksinkertaistetun ajatusmallin mukaan:

• Suurempiliikenteisen eli ajosuunnan, jonka lisäkaistaosuus täyttyy aikaisemmin, vihreän ajan tarve lasketaan kuten edellisessä kohdassa lisäkaistaosuuden jonon purkautumisajan ja yhteisen kaistaosuuden jonon purkautumisajan mukaan.
• Toisen eli vähempiliikenteisen ajosuunnan liikenteen vihreän ajan tarve lasketaan samalla tavalla. Laskentatapa vastaa siten valojen ajoitustapaa "koko tulosuunta samalla vihreällä". Käytännössä tämä merkitsee, että tämän ajosuunnan vihreän ajan tarve kasvaa huomattavasti verrattuna tilanteeseen, jossa sen liikenne mahtuisi lisäkaistalle. Tulokseen tehdään vielä pieni "korjaus" ottamalla huomioon ajosuunnan V viimeisen auton sijainti yhteisessä jonossa.

Laskentatapa on perusteltu, koska muuten jomman kumman ajosuunnan liikenteen jonoutuminen yhteiselle osuudelle sulkisi toisen suunnan liikenteen kokonaan. KSUHDE merkitsee suunnan kohdalle kirjaimen 'T' kuvaamaan tällaista "tyhjennysvihreän" tarvetta.

Jos ajosuunnalla on vähintään kaksi kaistaa, KSUHDE olettaa, että ajo omalle lisäkaistaosuudelle on koko ajan mahdollista (alakuvan suunnat 5 ja 7).

Laskentatapa lähestyy myös valo-ohjaustapaa, jossa lisäkaistaosuudella on vain yksi ajosuunta, jolloin koko tulosuunta ohjataan yhtenä kokonaisuutena. Tämä ohjaustapa saattaa joskus olla jopa edullisempi, koska silloin koko lisäkaistaosuus tulee täydellisesti käytettyä verrattuna tilanteeseen, jossa osa lisäkaistasta jää käyttämättä toisen ajosuunnan jonon takia.