Siltasaarenkadun suojatievaloissa käytettiin ensi kertaa jalankulkijaopastinta (HKMA)

Ensi kertaa
Helsingin liikennevaloissa

Liikennevalot ovat vuosien kuluessa monella tavalla kehitettyneet. Osa muutoksista on aikanaan herättänyt voimakastakin vastustusta, mutta sittemmin ne ovat vähitellen vakiintuneet tavanomaiseksi valo-ohjaukseksi. Useimmat näistä "uutuuksista" ovat olleet ensimmäistä kertaa käytössä myös Suomessa.

Ensi kertaa...

• Liikennevalot käyttöön Aleksanterinkadun ja Mikonkadun risteyksessä "poliisipatrullin Bergren - Levo läsnäollessa" 5.10.1951 aamulla kello 6.
• Monivaiheiset liikennevalot käyttöön Hämeentien, Mäkelänkadun ja Lautatarhankadun risteyksessä vuonna 1954. Niissä oli peräti neljä vaihetta ja lisäksi painonapit poliisin käsinohjausta varten.
• Jalankulkuvalot käyttöön Siltasaarenkadulla vuonna 1955 turvaamaan jalankulkijoiden kadunylitykset. Tuolloin jalankulkijoille tarkoitetuissa opastimissa oli vihreän valon asemesta vielä valkea teksti TULE KOM.
• Joukkoliikenneohjatut liikennevalot rakennettiin vuonna 1957 Tilkanmäkeen Mannerheimintielle, jossa raitiovaunu ajoi ristiin keskustasta tulevan autoliikenteen kanssa. Valot olivat liikennelaitoksen hallinnassa aina vuoteen 1970 asti. Nämä valot olivat tavallaan ratikka-/jokerivalojen edeltäjiä. Valot poistuivat käytöstä vuonna 1981, jolloin ne uusittiin perinteisiksi kolmivärisiksi liikennevaloiksi.
• Joukkoliikenneopastin eli tuolloinen raitiovaunuopastin otettiin ensi kertaa käyttöön Tilkanmäen raitiovaunuvaloissa (kts edellä) 20.12.1957. Vuoteen 2021 asti opastimella ohjattiin raitiovaunuja ja tietyissä risteyksissä linjaliikenteessä olevia busseja. Joukkoliikenneopastimeksi raitiovaunuopastin vaihtui vasta vuonna 2021.
• Vihreä aalto päätettiin toteuttaa Hämeentielle Viidenneltä linjalta Kaikukadulle asemakaavaosaston piirustuksen 4733 mukaisesti vuonna 1960. Käyttöön tämä vihreä aalto tuli kaksi vuotta myöhemmin 11.4.1962
• Ääniopasteet asennettiin Hämeentien ja Kaikukujan suojatievaloihin 11.4.1962. Ääniopasteet eli kuten niitä silloin kutsuttiin, sokeiden summerit olivat molemmilla Hämeentien ylittävillä suojateillä. Raitiokiskot ylittävää suojatietä ei tuolloin valo-ohjattu.
• Liikennekamera käyttöön Rautatientorilla 25.2.1972. Kameran avulla säädettiin erityisesti Kaisaniemenkadun liikennevaloja helpottamaan torilta lähtevien bussien liikenneruuhkia. Ruuhkat poistuivat lopullisesti vasta metron valmistumisen ja liityntäliikenteeseen siirtymisen jälkeen muutaman vuoden kuluttua.
• Raitiovaunun huomiovalot käyttöön perimätietojen mukaan Kasarminkadun ja Tark'ampujankadun risteyksessä. Vuosi lienee 1970-luvun alkupuolella. Näitä valoja kutsuttiin tuolloin raitiovaunujen varoitusvaloiksi.
• Joukkoliikenteen liikennevaloetuus käyttöön Helsinginkadun ja Sturenkadun risteyksessä vuonna 1977. Liikennevaloja lähestyvä raitiovaunu havaittiin ajolankailmaisimella. Tämän jälkeen ratikkaa "suosittiin" kuten silloin sanottiin, vihreän pidennyksellä, vihreän aiennuksella tai lisävihreällä.
• Polkupyörävalot käyttöön Mannerheimintien Tilkanmäessä 16.9.1981. Ne toteutettiin liikenneministeriön poikkeusluvalla (20.3.1981) , sillä polkupyöräopastimet tulivat lainsäädäntöön vasta vuonna 1982.
• Vapaa oikeaan kääntyminen käyttöön Marjaniementien ja Itäväylälle johtavan rampin risteyksessä 6.9.1982. Vapaa oikeaan kääntyminen on vastine Yhdysvalloissa käytössä olevalle Right-Turn-on-Red -periaatteelle (oikeaan kääntyminen vasten punaista valoa), jota silloin tällöin esitetään otettavaksi käyttöön myös Suomessa.
• Ratikkavalot käyttöön Pasilan Kyllikinportilla 20.1.1988. Valot tulivat käyttöön ministeriön poikkeusluvalla (18.2.1987). Liikennevaloasetukseen ratikkavalot saatiin vasta vuonna 1990.
• Vapaa oikeaan kääntyminen suojatien ylitse käyttöön Pitäjänmäentien ja Konalantien risteyksessä 10.2.1994 ministeriön poikkeusluvalla (27.12.1993).
• Polkupyörän BePolite-valot käyttöön Kauppatorilla 15.5.1996 liikenneministeriön poikkeusluvalla (2.8.1995). Liikennevaloasetukseen Bepolite-valot tulivat vuonna 2002
• Jalankulkijan huomiovalot käyttöön Töölön ala-asteelle Töölönkadun ja Sibeliuksenkadun risteykseen vuonna 1996.
• Jalankulkijan vilkkuvihreä käynnistyi kokeiluluonteisesti liikenneministeriön poikkeusluvalla (23.3.2000) kesäkuussa 2000 useilla Mannerheimintien suojatiellä Erottajalta Dunckerinkadulle. Liikennevaloasetukseen jalankulkijan vilkkuvihreä tuli Helsingistä saatujen hyvien kokemusten perusteella jo vuonna 2002.
• Jokerivalot käyttöön Viikissa 10.1.2002. Ne toteutettiin liikenneministeriön poikkeusluvalla (23.3.2000).
• OIVA-valot käyttöön Mikonkadun ja Vilhonkadun risteyksessä 26.8.2008. Ne toteutettiin liikenneministeriön poikkeusluvalla (28.11.2007). Suomen ensimmäiset OIVA-valot oli otettu käyttöön Turussa Yliopistokadun ja Aurakadun risteyksessä jo vuonna 2001.
• Jalankulkijan huomiovalonauha käyttöön Munkkiniemen puistotiellä Solnantien ja Kadetintien risteyksissä 18.12.2008 ministeriön poikkeusluvalla (18.4.2008).
• Jalankulkijoiden VAROVA-kiskoylitysvalot käyttöön Mannerheimintien ja Postikadun risteyksessä 26.5.2008 ministeriön poikkeusluvalla (26.6.2007).

Muuta liikennevalohistoriaa

• Vuonna 1951 likennevalojen ensimmäinen vaihtumisjärjestys oli: punainen - punainen/keltainen - vihreä - vihreä/keltainen - punainen.
• Vuonna 1971 ajoneuvo-opastimien vihreä/keltainen vaihtumisjakso korvattiin nykyisellä keltaisella vaihtumisjaksolla.
• Vuonna 2000 jalankulkijaopastimen vaihtumisjärjestykseen lisättiin vihreän ja punaisen väliin vilkkuvihreä.